Ilmastotietoinen arkkitehtuuri

Ilmastotietoinen arkkitehtuuri on mikroilmaston (paikallisilmaston) ja ilmastonmuutoksen huomioivaa arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelua.

Rakentaminen käyttää maailmanlaajuisesti noin puolet ihmiskunnan käyttämistä materiaaliresursseista ja energiasta. Useimmilla alueilla ilmasto on muuttumassa ankarammaksi, ja siksi kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja rakennustavan kehittäminen ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja myös siihen sopeutumisessa.[1]

Suomessa muuttuva ilmasto rasittaa rakennuksia nykyistä enemmän[2]:

  • Julkisivujen kosteusrasitus lisääntyy. → Detaljeja tarkistettava ja korroosiosuojausta parannettava.
  • Tuulirasitukset ja myrskyt lisääntyvät. → Rakenteita vahvistettava ja kattojen seurantaa parannettava.
  • Meren rannikolla tulvarajat nousevat ja aallokko kasvaa. → Perustuskorkeuksia on nostettava ja rantakortteleissa varauduttava pärskeisiin.
  • Rankkasateet muuttuvat rajummiksi. → Edellyttää hulevesien tehokkaampaa poistamista.
  • Lumen määrä vähenee, mutta myrskyt muuttuvat rajummiksi ja kerralla satavan lumen määrä kasvaa. Pohjois-Lapissa lumimäärät kasvavat. → Lumenpoistokalustoa ja liukkauden torjuntaa on kehitettävä.

Ilmastotietoinen tai bioklimaattinen arkkitehtuuri muodostuu useista toisiaan tukevista osa-alueista[3]:

  • Suur- ja mikroilmaston analyysi. Mikroilmaston ongelmien ja ongelmapaikkojen kartoitus.
  • Luonnonympäristön analyysi (kasvisto, biotoopit, tärkein eläimistö)
  • Rakennetun ympäristön analyysi, kaupunkikuvan laatu.
  • Tulosten kirjaaminen ja tulkinta.
  • Pienoismallien tuulitestaus.
  • Suunnitteluohjeiden laatiminen.

Yhteisöllinen ja ekologinen suunnittelu muodostuu kaikista tasoista, kuten seututaso, kaavataso, korttelitaso, rakennukset (ARK + LVISA), vihertyöt ja hulevesien hallinta. Tärkeimmät päätökset tehdään yhdyskunta- ja liikenneverkon rakennetta suunniteltaessa. Ilmastotietoisen yhdyskunnan suunnittelu ja toteuttaminen on monialainen hanke, johon myös asukkaat ja muut käyttäjät on otettava mukaan.

Arkkitehtuurin kannalta maapallo voidaan jakaa neljään ilmastovyöhykkeeseen[4]:

  • Kylmä. (jakautuu arktiseen ja viileään)
  • Lauhkea. (sisältää myös välimerenilmaston)
  • Lämmin-kuiva.
  • Lämmin-kostea.

Sekä passiivisesti että aktiivisesti ilmastoon sopeutuvien ja aurinkoenergiaa käyttävien rakennusten ja alueiden toteuttaminen on kaikissa ilmastoissa mahdollista. Asemakaavaa, rakennuksia, piharakennelmia ja istutuksia pitää tarkastella kokonaisuutena mikroilmaston ja viihtyisyyden kannalta.

Suomessa on tuulen jäähdyttävän vaikutuksen vähentäminen yleensä toivottavaa. Toisaalta ylilämmön estäminen kesällä on erityisesti matalaenergiarakentamisessa välttämätöntä.

Oikein tehty vihersuunnittelu on helpoin keino parantaa mikroilmastoa, ja tehokkaimmat tuulensuojat syntyvät kolmitasoisista istutuksista ja säleiköistä. Myös piharakennuksilla ja julkisivujen muotoilulla voidaan tuuliolosuhteita parantaa suurtenkin talojen ympärillä. Julkisivusta ulkonevat parvekkeet ja luhtikäytävät vähentävät alas suuntautuvia ilmavirtauksia, samoin rakennuksen viereiset kasvit, köynnössäleiköt, katokset yms. Aerodynaamisesti oikein muotoillut tuulensuojat vähentävät turbulensseja esimerkiksi julkisen liikenteen pysäkeillä, silloilla, venesatamissa ja muualla, missä tuulisuus voi vaikeuttaa toimintaa.

Ilmastotietoinen rakentaminen edellyttää yleensä tavanomaista tehokkaampien suunnittelunohjauksen välineiden, kuten analyysiaineiston, suunnitteluohjeiden ja tontinluovutussopimusten käyttämistä.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Intergovermental Panel on Climate Change: Climate Change 2007. , 2007. [www.ipcc.chy Teoksen verkkoversio] (viitattu 25.2.2018). en
  2. Makkonen, Lasse ja Tikanmäki, Maria: Poikkeukselliset luonnonilmiöt ja rakennettu ympäristö muuttuvassa ilmastossa. tutkimusraportti. Espoo: VTT, 2009. VTT-R-10419-08.
  3. a b Kuismanen, Kimmo: Climate-Conscious Architecture - Design and Wind Testing Method for Climates in Change. väitöskirja. Oulu: Oulun Yliopisto, 2008. ISBN 978-951-42-8911-8. en
  4. Kuismanen, Kimmo: Eco-House North - Ecological Wooden House Handbook. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Liitto, 2007. B:44. ISBN 978-952-9860-92-0. en