Ilmakehän epävakaisuus

Ilmakehän epävakaisuus eli labiilisuus on sen lämpötilajakaumaa ja siitä johtuvaa pystyliikkeiden kiihtyvyyttä kuvaava käsite.[1][2] Jos lämpötila laskee jyrkästi ylöspäin mennessä, syntyy nousevia virtauksia, jotka synnyttävät nopeasti kasvavia kumpupilviä joista voi kehittyä kuuro- tai ukkospilviä. Tyypillisesti kesäiseen ukkoskuuroon liittyy epävakaa ilmakehä.[3]

Jos ylhäällä ilmakehässä on alaosaa lämpimämpi ilmakerros eli siellä vallitsee inversiotilanne, nousuliikkeet pysähtyvät tähän kerrokseen vaikka alaosassa epävakaisuus olisi suurtakin. Jos inversio heikkenee tai puhkeaa, nousuliikkeet voivat voimistua räjähdysmäisesti.[4]

Lämpötilajakauman lisäksi ilmakehän vakauteen vaikuttaa kosteus. Jos kosteutta on riittävästi, nousevan ilman sisältämää vesihöyryä voi tiivistyä pisaroiksi, ja tästä vapautuva lämpöenergia muuttaa lämpötilajakaumaa stabiilimmaksi.[5]

Tuulen suunnan muutokset eri korkeuksilla eivät vaikuta itse epävakaisuuteen. Sen sijaan ne vaikuttavat epävakaisuuden aiheuttamien nousuliikkeiden ja näitä kompensoivien laskuliikkeiden keskinäiseen järjestäytymiseen, ja sitä kautta konvektion muotoihin.

Tuulen nopeuserot eri korkeuksilla luovat Kelvin-Helmholz-instabiilisuutta, joka saa aikaan aaltoja kahden eri tiheyksisen eri nopeudella liikkuvan aineen rajapintaan.[6] Tämä nähdään useimmin valtameren pinnassa, missä veden virtausta nopeampi tuuli luo aaltoja, mutta sitä esiintyy myös kahden ilmakehän kerroksen rajapinnassa.

Ilmakehän epävakaisuutta kuvaavia lukuja

muokkaa

Ilmakehän epävakaisuutta ja herkkyyttä ukkoskuuroille voidaan arvioida erilaisilla tunnusluvuilla, jotka kuvaavat ilmakehän ala- ja yläosien lämpötilaeroja ja kosteutta.

Suomalainen nimi[7] Englantilainen nimi Lyhenne Ukkosen riski
kasvaa Suomessa
jos
Muuta
Lifted-indeksi Lifted index LI < 1 Voimakasta ukkosta, jos LI alle -4[8]
CAPE-indeksi CAPE-index > 100 J/kg kovaa ukkosta, jos CAPE yli 1 000, yli 300 ukkosen riski on vähintään 30 %, 800 ukkosriski on 50 %[9] Käytännössä Suomessa Cape 250 tarkoittaa ukkosta ja Cape 350 voimakasta ukkosta. Suurten tuulivahinkojen raja on Cape 800 tienoilla, mikäli trombeja ei oteta huomioon.
TT-indeksi
total totals-indeksi
Total totals index TT > 45
K-indeksi K-index KI > 20
Showalterin indeksi Showalter index SHI? < 5 Toimii huonosti Suomen oloissa
Richardsonin luku Richardson number Ri Supersolu, kun Ri on 15–45
Monisolukuuro jos Ri > 45.
CAPE:sta ja tuulen shearista laskettu luku, jolla voidaan ennustaa syntyvää konvektiota.

Ilmakehän epävakauden aste USA:ssa

muokkaa
Lifted CAPE Olot ilmakehässä
>=6 Hyvin vakaa ilmakehä[10]
1–6 0–500 Vakaa, ei ukkosen suurta riskiä. Suomen oloissa ukkosen raja 250, kovan ukkosen raja 350.
0...–2 501–1000 Hieman epävakaa, kylmä rintama, auringon lämmitys päivällä tai muu vastaava voi luoda ukkosen.
–2...–6 1001–2000 Epävakaa, ukkosia, joitain ankaria ukkosia, jos epävakauttava tekijä, esimerkiksi kylmä rintama, auringon lämmitys päivällä
–6...–10 2001–3000 Hyvin epävakaa, vakavia ukkosia jos nostava systeemi, kylmä rintama tai auringon lämmitys
<-10 yli 3000 Hyvin epävakaa, esimerkiksi kylmässä rintamassa, Auringon lämmitys päivällä synnyttää iltapäiväkuuroja

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Unit 7: Atmospheric Stability and Instability Utah State University. Arkistoitu 3.10.2012. Viitattu 21.9.2012.
  2. Ed Williams: Atmospheric Stability A Primer for Pilots (PDF) williams.best.vwh.net. Arkistoitu 4.11.2011. Viitattu 21.9.2012.
  3. Jeff Haby: Instability theweatherprediction.com. Viitattu 21.9.2012.
  4. Cap or Capping inversion meteorology.geography-dictionary.org. Arkistoitu 9.1.2012. Viitattu 10.2.2013.
  5. Stability & Cloud Development
  6. Kelvin–Helmholtz instability Glossary American Meteorological Society
  7. Punkka, A-J: Myrsky- ja rajuilmasanasto. Myrskyareena - suomalaisen myrskyennustuksen kotisivut.. Viitattu 16.8.2007.
  8. Karvinen, Eero: Ukkoset heinäkuu 2006: Jyväskylä 24.7.2006. Eero's Stormgate. Ekarvinen.net.. Arkistoitu 27.8.2007. Viitattu 16.8.2007.
  9. Punkka, A-J: Konvektioennuste 1 vrk - 14.8. koti.mbnet.fi. 13.8.2007. Koti.mbnet.fi/chaselog.. Arkistoitu 23.9.2007. Viitattu 16.8.2007.
  10. CAPE Index Convective Available Potential Energy. KD1LD' S weather Page. 99main.com/~kd1ld.. Arkistoitu 10.9.2007. Viitattu 16.8.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa