Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo kylästä Pusulassa Lohjalla. Ikkala on myös kylä Sääksmäellä Valkeakoskella.

Ikkala on kylä ja taajama entisessä Pusulan kunnassa nykyisen Lohjan kaupungin alueella. Postinumeroalueella 03810 Ikkala asuu 595 asukasta. Lisäksi Ikkalassa on varsinkin kesäaikaan paljon kesäasukkaita. Kesämökkejä Ikkalassa on 187 (31.12.2017).[1]

Ikkala sijaitsee Karkkilan rajan tuntumassa. Ikkala sijoittuu Lohjan kartalla pisteeseen, jonne on 16 kilometriä Vihdistä, kahdeksan kilometriä Karkkilasta, sekä kymmenen kilometriä Marttilasta ja Pusulasta. Ikkalan postinumeroalueeseen kuuluvat Ikkala, Koivula, Suopelto, Viitaankulma, Alhonpää, Paikkari, Tausta, Palanne, Viiala, Härkämäki, Syrjälä, Pyöli ja Ratinkulma. Vihtiin päin mentäessä Ikkalan kylä ulottuu Taustan risteykseen. Pusulan suunnassa rajana voi pitää tien vasemmalla puolella sijaitsevaa suurta kiveä, Pirunkiveä, jonka luona kummitteli. Näin ainakin muinoin kerrottiin. Marttilan suunnassa kylä loppuu Viitaankulmaan ja Karkkilaan ajettaessa kylän - ja nykyisen Lohjan raja - osuu entisen kunnalliskodin eli entisen Hotelli Oivan[2] eli nykyisen Kaislakodin[3] paikkeille.[4]

Ikkalan koulu on aloittanut toimintansa 1912. Nykyinen ala-asteen koulurakennus on valmistunut vuonna 1982. Pihassa sijaitseva puukoulu, jossa on teknisen käsityön luokka, on valmistunut 1938. Ikkalan koulua käy tällä hetkellä runsaat 50 oppilasta.[5] Ikkalan koulun urheilukenttä on kunnostettu kyläläisten talkootyönä vuonna 2016. Ikkalan tultua liitetyksi Lohjaan muun Nummi-Pusulan kanssa 2013 Ikkalan koulua on yritetty lakkauttaa moneen kertaan. Lakkautushankkeet ovat kuitenkin aina kaatuneet kyläläisten vastarintaan. Pääsiäismaanantaina 22.4.2019 Ikkalan koulussa järjestettiin tukikonsertti Ikkalan koulun ja muiden kyläkoulujen säilyttämiseksi. Konsertissa esiintyivät muun muassa Mika Nikander, Lohjan puhallinorkesteri ja Mia Holi. Lohjan kaupunginvaltuusto äänesti 15.5.2019 koulun säilyttämisen puolesta äänin 29-22.

Kylässä sijaitsee Kotojärvi. Kotojärvi on noin 10 hehtaarin kokoinen pikkujärvi, jonka eteläpäässä on uimaranta.[6][7] Uimaranta on tarkoitus kunnostaa kesällä 2019. Järven itärannalta kohoavat Korpimäen kalliot. Kotojärven ympärille rakennetaan parhaillaa luontopolkua Live 3 -hankerahoituksella. Hankkeen toteuttaa Ikkalan kyläyhdistys.

Aktiivinen Ikkalan kyläyhdistys[8] on vuodesta 2009 alkaen järjestänyt suosittua Elopäivää, joka pidetään elokuisin Juhlatalo Kokin[9] pihapiirissä. Vuosina 2016-2018 kyläyhdistys tuotti kesäistä harrastajanäytelmää, "Peikko-oopperaa"[10]. Peikko-oopperat kirjoitti ja ohjasi Liisa Jäppinen. Kesällä 2019 esitetään kesänäytelmä Äiti Äkäinen Pippurimaassa. Näytökset ovat kesäkuussa. Toukokuisin kyläyhdistys järjestää "lasten olympialaiset" koulun urheilukentällä. Kyläyhdistys järjestää monia muitakin tapahtumia Ikkalassa, mutta 2019 kesällä järjestettävää sähly turnausta ei pidetty kilpailevien kylien puutten takia.[11]

Ikkalan kyläsuunnitelma[4] valmistui vuonna 2014. Kyläsuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin kylän historiaa ja nykytilannetta sekä kylän kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelman mukaan Ikkalan kylän visio on:

  • "Ikkalan kylä on hyvä, turvallinen ja yhteisöllinen paikka asua. Arkea helpottavat seikat kuten kulkumahdollisuudet palveluiden luo toimivat. Liikenneturvallisuus on parantunut ja luontoon ja vapaa-aikaan liittyviä virkistysmahdollisuuksia on kehitetty. Koulu sekä nykyiset ja mahdolliset uudet yrittäjät toimivat kylän elinvoiman ylläpitäjinä."

HistoriaMuokkaa

Muinaisina aikoina metsäinen Pusulan seutu oli ollut lähinnä hämäläisten ja varsinaissuomalaisten eränkäyntialuetta, jolle alkoi siirtyä myös vakituisempaa asutusta. Ruotsinvallan alkuajoista lähtien sitä pyrittiin uudisasuttamaan myös kruunun toimesta. Pusulassakin alkoi kaskiviljelyn aika, joka jatkui paikoittain jopa 1900-luvun alkuun. Näin syntyi kylä myös Ikkalaan.[4]

Tie numero 1224, jota pitkin saavutaan Ikkalaan Vihdistä päin, on kenties jo keskiajalta peräisin oleva tärkeä yhdystie. Ikkalan kautta on päästy niin Lopelle kuin Somerolle. Somerolla tie yhtyi Hämeen härkätiehen ja Lopella ns. Meritiehen. Mm. vuonna 1600 Ikkalan, Viialan ja Uusikylän talonpojat tekivät valituksen Kaarle-herttuan sotaväen läpimarssin aiheuttamista ruoka-, vaate- ja muista menetyksistä.[4]

Ikkalan kylä, joka aikoinaan rakentui muinaisen jokilaakson rinteeseen nauhamaiseksi tienvarsiasutukseksi, muodostaa edelleen hyvin säilyneen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylämiljöön. Aivan keskustassa suurten vaahteroiden ja korkeiden sireeniaitojen takana ovat Kokin, Pellin ja Näkin vanhat talot. Itse tilat olivat olemassa jo 1500-luvulla. Yhtä vanha on Uusikylässä Ylitalon tila, jota saman suvun jäsenet ovat asuneet yhtäjaksoisesti yli 500 vuotta. Sama suku on hallinnut satoja vuosia myös vähän kauempana kylästä sijaitsevaa Pyöliä. Kokki toimi kestikievarina 1600–1700 -luvuilla. Ylitalo ja Pelli olivat rustholleja, jotka varustivat ratsumiehen ruotuväkiarmeijaan. Muita kylän vanhoja tiloja ovat Viiala, Siutila, Metsola ja Tiensuu.[4]

Sotien jälkeen Ikkalan kylä asutti paljon Karjalan evakkoja. Tultaessa 1950-luvulle Ikkalaan saapuivat ensimmäiset kesämökkiläiset. Kunnan ja muutamien alueen yrittäjien yhdessä rakennuttamia rivitaloja alkoi nousta kylän keskustaan 1970-luvulla ja niihin sijoittui yritysten työntekijöitä. Ikkalan asujaimistossa on paljon alkuperäisiä ikkalalaisia ja myös paluumuuttajia. Monista vapaa-ajan asujista on tullut vakituisia asukkaita ja Ikkalaan on muutettu myös pääkaupunkiseudulta muun muassa maaseudun rauhan ja Ikkalan kauniiden maisemien houkuttelemina.[4]

Elinkeinot ja palvelutMuokkaa

Ikkalan maisemista näkee, että se on perinteinen maa- ja metsätalousvaltainen kylä. Pellot ovat edelleen viljelykäytössä. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on nykyisin tyypillisesti myös jokin liitännäiselinkeino tai työsuhteeseen perustuvaa ansiolähde. Kotieläintalous on Ikkalassa vähäistä.[4] Lähinnä on kyse harrastehevosten ylläpidosta.

Ensimmäisen oman teollisuuslaitoksen, Pellin höyrykonesahan, kylä sai jo vuonna 1912. Se meni konkurssiin, kun laivalastillinen sahan toimittamaa puutavaraa katosi laivoineen jäljettömiin. Aikoinaan kylää palveli silloisen ajan hengen mukaisesti kaksi osuuskauppaa, SOK:n Jyvä ja OTK:n Tuki. Oli myös säästöpankki, posti, meijeri, teurastamo, puhelinkeskus ja kolme kioskia. Muita Ikkalassa toimineita yrityksiä ovat olleet Nurmi Hydraulics Oy, Ikkalan sahan sahatoiminta, Leino-Kaluste Oy ja Kataisen taimitarha.[4]

Nykyisen Ikkalan yritystoiminta on pienyritysvaltaista. Ikkalassa nykyisin toimivia yrityksiä ovat muun muassa Nurmi Hydro Oy, Serafina Oy, Juhlatalo Kokin pitopalvelu, Näkin talon Bed and Breakfast, Kaislakoti Oy, taksi Harri Jokivirta ja lakitoimisto Sorainen. Alhovuoren entiseen laskettelukeskukseen ollaan rakentamassa leirintäaluetta. Kylässä toimii pieni yksityisen ylläpitämä Nahkion maatalousmuseo.

LähteetMuokkaa

  1. Postinumeroalueittainen avoin tieto 31.12.2017 5.2.2019. Tilastokeskus. Viitattu 5.2.2019.
  2. Hotelli Oiva
  3. Kaislakoti
  4. a b c d e f g h [www.lohja.fi/Liitetiedostot/kylatoimikunnat/Ikkala%20verkkoon%202014.pdf Ikkalan kyläsuunnitelma 2015] www.lohja.fi/Liitetiedostot/kylatoimikunnat/Ikkala%20verkkoon%202014.pdf. Viitattu 4.3.2017.
  5. Ikkalan koulu
  6. Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki www.lohja.fi. Viitattu 1.3.2017.
  7. [1]
  8. Ikkalan kyläyhdistys ry ikkalalainen.blogspot.fi. Viitattu 1.3.2017.
  9. Juhlatalo Kokki
  10. Peikko-ooppera
  11. Ikkalan Kyläyhdistys Ry: Ikkalan kyläyhdistys ry.: Peruutettu: Lohjan kylien välinen sählyturnaus 8.6. Ikkalan kyläyhdistys ry.. Viitattu 27.9.2019.