Ikimerkki
Ikimerkki on postimerkki, joka kelpaa ostoajankohdasta riippumatta kirjepostin lähettämiseen ikuisesti. Ikimerkkiin ei ole merkitty sen nimellisarvoa.[1][2]
Englantia puhuvissa maissa ikimerkkiä kutsutaan yleisnimillä non-denominated postage stamp[3] tai non-value indicator (NVI) postage stamp.[4] Molemmat termit viittaavat siihen, että postimerkillä ei ole nimellisarvoa. Yhdysvalloissa ikimerkistä käytetään erisnimeä Forever stamp[5] ja Kanadassa Permanent stamp.[6] Molemmat ovat rekisteröityjä tavaramerkkejä.[7][6] Ruotsissa ikimerkkiä kutsutaan nimellä ”valörlösa frimärken”, suomeksi nimellisarvoton postimerkki.[8]
Ikimerkkien käyttöön postimerkkeinä on nykyisin siirrytty useissa maailman maissa. Ikimerkki-järjestelmän merkittävin hyöty tulee siitä, että postilaitosten ei tarvitse painattaa uusia postimerkkejä postimaksuja korottaessaan.[4][3]
Ikimerkki Suomessa
muokkaaSuomessa Posti julkaisi ensimmäiset ikimerkit 2.3.1992.[9] Vuoteen 2016 saakka kiinteän postimaksun merkkejä ja ikimerkkejä käytettiin kotimaan kirjepostissa rinnakkain. Ikimerkkejä oli sekä ykkösluokan että kakkosluokan postia varten.
Vuoden 2017 alusta lukien luokat yhdistettiin ja eri kirjeluokkien sekä kiinteän postimaksun merkkien sijasta ryhdyttiin käyttämään ikimerkkejä.[10] Uudistuksen myötä myös joulutervehdyksiä ja ulkomaan kirjepostia varten tuli käyttöön ikimerkit.[11]
Kiinteän maksun postimerkkejä on julkaistu ainoastaan muutamia vuoden 2016 jälkeen.[12] Kirjeiden eri painoluokkien hinnat ovat ikimerkin kerrannaisia. Kevyimpään kirjeeseen tai postikorttiin (1-50 g) riittää yksi ikimerkki, seuraavaan painoluokkaan (51-250 g) riittää kaksi ja kolmanteen (251-1000 g) tarvitaan 4 ikimerkkiä. Kirjeet 2 kiloon asti kulkevat kuudella ikimerkillä.[13]
Kotimaan postin ikimerkissä tunnuksena on Suomen kartta, ulkomaan ikimerkissä maapallon kuva ja joulutervehdyksen ikimerkissä lumihiutale.[1][14]
Ikimerkit eri maissa
muokkaaYhdysvallat
muokkaaYhdysvalloissa ensimmäinen ikimerkki (Forever stamp) tuli myyntiin huhtikuussa 2007. Vuonna 2011 kaikki ensimmäisen postimaksuluokan, enintään yhden unssin (n. 28 g) painoisten kirjelähetysten postimerkit muutettiin ikimerkeiksi. Ikimerkkejä voidaan USA:ssa käyttää myös ulkomaan kirjelähetyksiin, mutta koska niiden maksut ovat kotimaan postimaksuja korkeammat, lähetykseen on liitettävä lisäpostimerkki.[5][15]
Yhdysvalloissa vuonna 1975 tehdyssä postimerkkiuudistuksessa otettiin käyttöön postimerkit, joihin ei ollut merkitty nimellisarvoa lukumuodossa, vaan aakkosten kirjaimena. Joulumerkkien nimellisarvo tunnistettiin merkin kuva-aiheen perusteella. Ensimmäinen tällainen "non-denominated postage stamp" oli 10 sentin joulumerkki vuodelta 1975, jonka kuva-aiheena oli Domenico Ghirlandaion maalaus Maria ja Jeesuslapsi. Yhdysvalloissa postimaksujen korotusten suuruutta ei tiedetty etukäteen ja päätöksenteko kesti kauan. Kirjain- tai kuvatunnuksen käyttö antoi postilaitokselle mahdollisuuden painaa postimerkkejä etukäteen ennen korotusta kysyntää vastaavasti. Näillä postimerkeillä oli kuitenkin nimellisarvo, eikä niitä voida pitää varsinaisina ikimerkkeinä.[16][17]
Iso-Britannia
muokkaaBritanniassa ikimerkit tulivat myyntiin elokuussa 1989. Merkit olivat alusta alkaen ikimerkkejä, jotka voitiin käyttää koska tahansa ostamisen jälkeen. Kuten nykyisinkin, ikimerkkejä oli erikseen ensimmäisen ja toisen luokan kirjepostille.[18][19] Ulkomaan kirjepostia varten Isossa-Britanniassa on käytössä kiinteän maksun postimerkit.[20]
Kanada
muokkaaKanadassa ikimerkit (Permanent stamps) otettiin kotimaan kirjepostissa käyttöön vuonna 2006.[21] Ikimerkkejä voidaan Kanadassa käyttää myös ulkomaan kirjelähetyksiin, mutta kuten USA:ssa, tämä vaatii lisämerkin hankkimista.[6]
Alankomaat ja Belgia
muokkaaAlankomaissa ikimerkit otettiin käyttöön vuonna 2010.[22] PostNL julkaisee nykyisin kaikki ensimmäisen luokan kotimaan postimerkit ikimerkkeinä. Myös toisen maksuluokan ikimerkkejä on julkaistu. Ulkomaan kirjepostin ikimerkeissä on merkintä: "Internationaal".[23] Belgian ikimerkki-käytäntö vastaa Alankomaiden käytäntöä paitsi, että ulkomaan postin osalta on erikseen ikimerkit Eurooppaan ja muualle maailmaan lähetettävää postia varten. Euroopan ikimerkeissä on merkintä: "Europe" ja muun maailman merkeissä: "World".[24]
Ruotsi
muokkaaRuotsissa ikimerkkejä (valörlösa frimärken) on ollut käytössä vuodesta 1997 lähtien. Aluksi niitä oli käytössä ainoastaan kotimaan kirjelähetysten economy-luokassa, mutta nykyisin ne ovat käytössä kaikessa kirjepostissa. Ulkomaan kirjeisiin 50 g saakka tarvitaan kaksi ikimerkkiä.[25] Ulkomaan kirjelähetyksiä varten on käytössä myös kiinteän maksun postimerkkejä.[26] Kuten Suomessa, kirjeiden eri painoluokkien hinnat ovat ikimerkin kerrannaisia.[8]
Muut maat
muokkaaNorjassa ikimerkit (valørløse frimerker) otettiin käyttöön syksyllä 2005.[27] Ikimerkit ovat käytössä myös mm. Irlannissa,[28] Ranskassa,[29] Uudessa Seelannissa[30] ja Etelä-Koreassa.[31]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Postimerkit Posti.fi. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Ikimerkki Suomen Postcrossingyhdistys ry. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ a b Non-denominated postage stamps Stamps.org. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ a b How much is a forever stamp? All About Stamps.co.uk. 8.4.2019. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ a b Forever Stamp Fact Sheet United States Postal Service. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ a b c What are Permanent stamps and where can I use them? Post Canada. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Trademarks of the USPS United States Postal Service. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ a b Portoguide - Sivu 8 PostNord.se. Arkistoitu 22.12.2020. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Pulliainen: Postin ikimerkkien käyttöajasta Kirjallinen kysymys 71. 29.3.1993. Eduskunta. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Emmakaisa Jokiniemi: Ykkös- ja kakkosluokan postimerkit jäivät historiaan YLE uutiset. 19.1.2017. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Satu Krautsuk: Suuri postimerkkiuudistus mullistaa joulukorttien lähetyksen YLE Uutiset. 20.9.2016. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Jukka Konttinen: Postin Via Dolorosa, keräilijän näkökulmasta Uusi Suomi. 2.7.2020. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Posti uudistaa kotimaan kirjeiden painorajoja Posti.fi. 30.7.2019. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Maksumerkinnät Posti.fi. Arkistoitu 7.12.2020. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Forever Stamps – Explanation, History, and Current Value StampCollectingSpot.com. 20.3.2018. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Non-denominated postage stamps of The United States Stamps.org. American Philatelic Society. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Non-Denominated U.S. Stamps Since 1975 KenmoreStamp.com. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Non-Value Indicators Booklets CollectGBStamps.co.uk. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ 1st and 2nd Class Stamps Postage and Packaking. RoyalMail.com. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ International Postage and Make Up values Postage and Packaking. RoyalMail.com. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Jackie Sharkey: Canada Post stops selling permanent stamps CBC.Radio-Canada.ca. 12.12.2013. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Geldigheid van nieuwe en oude postzegels PostNL.nl. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Post- en pakketzegels PostNL.nl. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Buy stamps bpost.be. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Valörlösa frimärken FrimärksGuiden.se. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ e-butik för frimärken Postnord.se. Arkistoitu 25.11.2020. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Frimerker - Valørløse frimerker Store Norske Leksikon. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Stamps and labels anpost.com. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Timbres LaPoste.fr. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ KiwiStamp postage stamp NZpost.co.nz. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ 한국우표포털 메인 > 우표로 보는 세상 > 우표 뒷이야기 stamp.epost.go.kr. Viitattu 30.11.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ikimerkki Wikimedia Commonsissa