Iisak Niniveläinen

Iisak Niniveläinen (syyr. ܡܪܝ ܐܝܣܚܩ ܕܢܝܢܘܐ Mor Ishok dNinwe; arab. إسحاق النينويIshak an-Naynuwī; m.kreik. Ἰσαὰκ Σύρος; Isaak Syros, tunnetaan myös nimellä Iisak Syyrialainen, noin 613 – noin 700) oli Niniven piispa ja munkki. Hänen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet merkittävästi kristilliseen askeettiseen kirjallisuuteen.

Iisak Niniveläinen
ܡܪܝ ܐܝܣܚܩ ܕܢܝܢܘܐ
Mor Ishok dNinwe
Iisak Niniveläinen, arabialainen ikoni.
Iisak Niniveläinen, arabialainen ikoni.
Henkilötiedot
Syntynyt n. 630
Beth Qatraye, Qatar
Kuollut
Ninive, Persian valtakunta
Teokset Kootut teokset

ElämäMuokkaa

 
Iisak Niniveläinen kuvattuna venäläisessä ikonissa.

Iisakin elämän alkuvaiheista ei tiedetä paljoa, kuin ainoastaan se, että hän syntyjään qatarilainen ja että hänellä oli kristitty veli.[1] Qatarin alueella oli ollut piispanistuin ja kristittyjä viimeistään 400-luvulta asti.[1] Iisak vihkiytyi nuorella iällä munkiksi ja hän opetti alueen kristillisissä kouluissa. Iisak oli laajasti sivistynyt klassisissa tieteissä kuin kristillisissä kirjoituksissa. Itäsyyrialaisen kirkon katolikos Mar Giwargis I vieraili alueella vuonna 676 ja nähtyään Iisakin lahjat hän otti tämän mukaansa vihkiäkseen hänet Niniven (nykyinen Mosul) piispaksi. Ninivessä Iisak kohtasi kateutta toisilta munkeilta ja papiston jäseniltä.[2][3] On mahdollista, että Iisakin voimakas Jumalan armon korostaminen sai osan papistosta ja munkeista epäilemään Iisakin oikeauskoisuutta.[2] Iisak ei myöskään vastustanut aktiivisesti monofysitismiä, vaikka sitä häneltä odotettiin. Hän ilmeisesti halusi välttää kristittyjen keskinäisten kiistojen lietsomista. Tämän vaikenemisen seurauksena Iisakia itseään alettiin epäillä harhaoppisuudesta.[1] Iisak halusi myös soveltaa evankeliumin ihanteita piispan rutiinitehtäviin, kuten riitojen sovitteluun.[2] Kaksi keskenään riitelevää kristittyä, joista toinen oli velkaa toiselle, saapui Iisakin luo saadakseen piispalta ratkaisu kiistaansa. Iisakin ehdotettua velkojen anteeksiantamista evankeliumin hengessä velkoja oli suuttuneena vaatinut jättämään evankeliumin opetukset sikseen.[1] Tämän tapauksen jälkeen, oltuaan vain viisi kuukautta Niniven piispana, Iisak jätti katolikokselle eropyynnön ja siirtyi Basran alueelle Matut-nimiselle vuorelle kilvoittelemaan erakkona useiden vuosien ajaksi.[1] Vuoristossa hän söi vain kolme leipää viikossa raakojen kasvisten kera. Tänä aikana Iisak sokeutui osittain.[1] Myöhemmin hän siirtyi Persiaan Šapurin luostariin ja sokeuduttuaan lopullisesti hän joutui sanelemaan kirjoituksensa.[2] Iisak saavutti korkean iän, ja kuolemansa jälkeen hänet haudattiin Šapurin luostariin 700-luvun alussa.[1]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Pyhä Iisak Niniveläinen – Kootut teokset. Käännös ja johdanto: Munkki Serafim. Valamon luostarin julkaisuja 102. Uusi Valamo: Valamon luostari, 2005. ISBN 952-5495-03-5.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g ”Iisak Niniveläisen elämä”, Pyhä Iisak Niniveläinen - Kootut teokset, s. 23–27. Käännös ja johdanto: Munkki Serafim. Valamon luostarin julkaisuja 102. Uusi Valamo: Valamon luostari, 2005. ISBN 952-5495-03-5.
  2. a b c d Veli-Petri Seppälä: ”Henkilöhakemisto: Iisak Niniveläinen (Iisak Syyrialainen)”, Paratiisi on idässä. Lähi-idän kristittyjen ja syyriankielisen kirjallisuuden historiaa sekä kokoelma syyrialaisten isien opetuksia, s. 337–338. Toinen painos. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 29. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2001. ISSN 0359-7938. ISBN 951-9380-42-6.
  3. Munkki Serafim (V.-P. Seppälä): ”5.4. Mystinen metateologia”, Kerubin silmin. Luolissa, erämaissa, luostareissa ja pylväillä kilvoitelleiden syyrialaisten askeettien historiaa, s. 226–230. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 32. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2002. ISSN 0359-7938. ISBN 951-9380-53-1.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.