Ignaz Vinzenz Zingerle
Ignaz Vinzenz Zingerle (6. kesäkuuta 1825 Meran, Itävalta – 17. syyskuuta 1892 Innsbruck, Itävalta) oli itävaltalainen runoilija, kulttuurihistorioitsija ja germanisti, saksan kielen ja saksalaisen kirjallisuuden professori Innsbruckin yliopistossa 1859–1890.[1][2]
| Ignaz Vinzenz Zingerle | |
|---|---|
 Ignaz Vinzenz Zingerle |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. kesäkuuta 1825 Meran, Itävalta |
| Kuollut | 17. syyskuuta 1892 (67 vuotta) Innsbruck, Itävalta |
| Kansalaisuus | Itävalta |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | saksa |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Zingerlen kiinnostuksen kohteena oli erityisesti Tirolin kotiseutututkimus, ja hän julkaisi tirolilaisista aiheista runsaasti tutkielmia ja runoja. Hänen tunnettuja teoksiaan ovat esimerkiksi runoteokset Frühlingszeitlose (1848), Von den Alpen (1850). Hän laajensi kotimaansa, sen kansansatujen, tapojen ja käytäntöjen tuntemusta teoksillaan, joita ovat muun muassa Sagen aus Tirol (1850), Sitten, Bräuche und Meinungen des Tiroler Volkes (1857) ja Tirolische Weisthümer (1–4, 1875–1891). Germanistina Zingerlen merkittävimpiä teoksia ovat Die Allitteration bei mittelhochdeutschen Dichtern (1864), Die deutschen Sprichwörter im Mittelalter (1864) ja muut, joiden aiheena on lähinnä keskiaika.[2][1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Zingerle, Ignaz Vinzenz. Tietosanakirja osa 10. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
- ↑ a b Zingerle, Ignaz Vinzenz, Nordisk familjebok 33. 1923 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ignaz Vinzenz Zingerle Wikimedia Commonsissa
