Idänambrapuu (Liquidambar orientalis) on ambrapuiden sukuun kuuluva suurikokoinen lehtipuu, jota tavataan luonnonvaraisena pienellä alueella Vähässä-Aasiassa.[2]

Idänambrapuu
Idänambrapuu kuvattuna Franz Eugen Köhlerin teoksessa Köhler's Medizinal-Pflanzen (1897).
Idänambrapuu kuvattuna Franz Eugen Köhlerin teoksessa Köhler's Medizinal-Pflanzen (1897).
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Ambrapuukasvit Altingiaceae
Suku: Ambrapuut Liquidambar
Laji: orientalis
Kaksiosainen nimi

Liquidambar orientalis
Mill.

Katso myös

  Idänambrapuu Wikispeciesissä
  Idänambrapuu Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Idänambrapuumetsikkö Turkin Kavakarasissa lähellä Köyceğizin järveä.

Idänambrapuu kasvaa tavallisesti 6–12 metriä korkeaksi, mutta voi saavuttaa jopa 30 metrin korkeuden.[2][3] Puun runkoa peittää paksu, punertavanharmaa kaarna. Lehdet muistuttavat muodoltaan hieman vaahteranlehtiä ja asettuvat oksaan kierteisesti. Lehdet ovat kourasuonisia, sormijakoisia, 3–5-liuskaisia ja hammaslaitaisia. 5-liuskaiset lehdet ovat usein toiseen kertaan sormihalkoisia ja 3-liuskaisia. Idänambrapuun pallomaiset emikukat ovat valkoisia ja ovat yksittäiskukinnoissa. Hedekukat ovat keltaisia ja kukkivat pienissä tertuissa. Laji kukkii huhti-toukokuussa. Hedelmät ovat piikikkäitä ja pallomaisia. Hedelmät sisältävät runsaasti lenninsiivellisiä siemeniä.[3]

Levinneisyys muokkaa

Luonnonvaraisena idänambrapuuta tavataan Turkin lounaisosissa ja Kreikan Rodoksella.[3] Lajia viljellään muun muassa Etelä-Euroopassa.[2]

Elinympäristö muokkaa

Idänambrapuun tyypillisiä kasvupaikkoja ovat kosteat laaksot, joissa pohjavesi on korkealla.[3]

Käyttö muokkaa

 
Idänambrapuun runkoja, joita on kuorittu storaksin valmistusta varten.

Idänambrapuun pihkasta, sisäkuoresta ja puuaineksesta valmistetaan hartsinkaltaista tuoksuvaa ainetta, storaksia, jolla on käyttöä rohdoksena ja hajusteteollisuudessa.[3][4] Storaksia on käytetty ulkoisena lääkkeenä syyhyyn, haavoihin ja haavaumiin. Storaksibalsamihöyryllä on hengitettynä limaa irroittava vaikutus henkitorvessa. Puun siemenet sisältävät huomattavia määriä sikimihappoa.[3]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Oriental Sweetgum (Liquidambar orientalis) IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c Euroopan puulajit 2009, s. 170.
  3. a b c d e f Itäisen Välimeren kasviopas 2008, s. 113.
  4. FAO Forestry Department: Sap and Resin: Styrax Viitattu 20.6.2015.