ISO 639
ISO 639 on kansainvälinen standardi, joka määrää kielten kaksi- ja kolmikirjaimiset tunnukset. Standardi koostuu useasta osasta, joita on julkaistu viisi. Kaksi muuta osaa on kehitteillä. ISO 639 -tunnuksia ei ole tarkoitus käyttää kielten lyhenteinä vaan ainoastaan niiden yksiselitteisinä koodeina.[1]
Ensimmäinen ISO 639 -standardi hyväksyttiin vuonna 1967. Standardi jaettiin kahteen osaan vuonna 2002, jolloin alkuperäisten kaksikirjaimisten tunnusten päivitetystä versiosta tuli ISO 639-1.[2] Viimeinen lisäys siihen on tehty 11. helmikuuta 2013.[3]
Toisen osan muodostavat kolmikirjaimiset tunnukset, ja se sisältää myös kaikki ensimmäisen osan kielet. Yksittäisten kielten lisäksi ISO 639-2 määrittää tunnuksia myös kieliryhmille. Kolmas osa ISO 639-3 pyrkii antamaan kolmikirjaimisen tunnuksen kaikille tunnetuille ihmiskielille.[4]
Unicoden CLDR-hankkeessa (Common Locale Data Repository) kielten suomenkieliset nimet ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tarkastamia.[5]
Esimerkiksi suomen kielen ISO 639-1 -koodi on ”fi” ja ISO 639-2 -koodi on ”fin”.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Relationships to other parts of ISO 639 | ISO 639-3 iso639-3.sil.org. Viitattu 8.6.2020.
- ↑ Philipp Cimiano, Christian Chiarcos, John P. McCrae, Jorge Gracia: Linguistic Linked Data: Representation, Generation and Applications. Springer Nature, 2020-02-10. ISBN 978-3-030-30225-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.6.2020). en
- ↑ Change Notice : Codes for the representation of names of languages (ISO 639-5 Registration Authority - Library of Congress) www.loc.gov. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ ISO - ISO 639 — Language codes ISO. Viitattu 10.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Tietojärjestelmien kotoistus – yhteistyötä ja unilukkarina toimimista - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 10.6.2020.
- ↑ fin | ISO 639-3 iso639-3.sil.org. Viitattu 10.6.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kielten nimiä ja koodeja (J. Korpela)
- Common Locale Data Repository (CLDR) Project (englanniksi)