Avaa päävalikko
”Hottentottilaulu”
Maikki Länsiö ja Esa Saario
Kappaleen ”Hottentottilaulu” kansikuva
Kappaleen tiedot
 Albumilta Hottentottilaulu
 Julkaistu 1961
 Tyylilaji lastenlaulu
 Kesto 03.30

Hottentottilaulu on suomennosversio norjalaisen laulunsanoittaja-kirjailija Thorbjørn Egnerin kappaleesta ”Visen om vesle Hoa”.[1] Suomennoksen kappaleeseen teki Jukka Virtanen ja sovituksen Olli Heikkilä.[1]

Kappale kertoo Afrikassa Chickadua-joella asuvasta ”noenmustasta” hottentottipojasta Huua Kotista.[1][2]

»Asui kerran Afrikassa Chickadua-joella, pikkupoika Huua Kotti musta kuin pesty noella. Ei ollut puettu Kallen tavoin, kulki melkein paljain navoin. Siten kulki Huua Kotti, hän oli oikea hottentotti.»

Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1961, jolloin sen esittivät Maikki Länsiö ja Esa Saario.[1] Myöhemmin kappaleen ovat levyttäneet muun muassa Ilkka Merivaara, Vesa-Matti Loiri, Markku Suominen, Virtanen ja Tuomari Nurmio.[3]

Helsingin kaupunginkirjaston mukaan laulussa hottentotit esitetään hyväntuulisina, lapsenkaltaisina ja harmittomina satuhahmoina. Kansan tapoja ja elinympäristöä kuvaavat yksityiskohdat on sepitetty, esimerkiksi nimet ovat sepitettyjä ja mainittua bambua kasvaa lähinnä Aasiassa. Helsingin kaupunginkirjasto katsoo, että laulu on vääristelevä tai suorastaan pilkkaava.[4]

Maaliskuussa 2010 uutisoitiin, että kansanedustaja Pertti ”Veltto” Virtanen oli esittänyt Hottentottilaulun Perussuomalaisten puolueristeilyllä. Risteilyemäntä keskeytti Virtasen esityksen, koska sitä pidettiin rasistisena.[5] Myöhemmin Viking Line ilmoitti keskeytyksen syyksi muun muassa Virtasen muihin matkustajiin suuntautuneet asiattomat kommentit.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Henriksson, Raimo: Rakkaimmat lastenlaulut : 150 koko perheen suosikkia (Valitut palat), s. 60. Belgia: Brepols, Turnhout, 1990. ISBN 951-8933-14-6.
  2. Rytsä, Paavo: Tapani Perttu: Hottentottilaulu YLE Elävä arkisto. 22.11.2007. Viitattu 14.2.2010.
  3. Hakutulos kappaleelle Hottentottilaulu Äänitearkisto. Viitattu 14.2.2010.
  4. Miksi Veltto Virtasen Hottentottilaulu herättää nyt julkisuusmyrskyn, muttei lainkaan Haloo (vuosi 1974?) levyn julkaisuvuonna. Näinkö paljon maailma on muuttunut? Helsingin kaupunginkirjasto - Kysy mitä vain. 29.3.2010. Viitattu 7.4.2010.
  5. Veltto Virtanen suuttui rasismisyytöksistä Iltalehti. 9.3.2010. Viitattu 23.9.2016.
  6. Viking Line: ”Hottentottilaulu lietsoi” Uusi Suomi. 9.3.2010. Viitattu 7.4.2010.