Katsushika Hokusai (jap. 葛飾北斎; 1760 Edo10. toukokuuta 1849 Edo) oli japanilainen kuvittaja ja taidemaalari, joka tunnetaan yhtenä Edo-kauden ukiyo-e-tyylisuunnan arvostetuimmista puupiirrospainokuvien suunnittelijoista. Nykyisin erityisesti maisemakuvaajana tunnettua Hokusaita pidetään yleisesti yhtenä maailman taidehistorian suurista mestareista.[1][2] Hän on todennäköisesti kansainvälisesti tunnetuin japanilainen taiteilija.[2]

Hokusai
北斎
Omakuva vanhuksena.
Omakuva vanhuksena.
Henkilötiedot
Koko nimi Katsushika Hokusai
葛飾北斎
Syntynyt1760
Edo, Japani
Kuollut10. toukokuuta 1849 (88–89 vuotta)
Edo, Japani
Kansalaisuus Japani
Taiteilija
Ala taidegraafikko
Taidesuuntaus ukiyo-e, surimono
Kuuluisimpia töitä 36 näkymää Fuji-vuorelle (noin 1829–1832)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Hokusai oli erittäin tuottelias. Häneltä tunnetaan useita kymmeniä tuhansia painokuvia, piirroksia tai maalauksia.[3] Hänen maineikkain teoksensa on ukiyo-e-kuvasarja, joka tunnetaan nimellä 36 näkymää Fuji-vuorelle (noin 1830–1832). Sarjan ensimmäinen painokuva Suuri aalto Kanagawan edustalla on Japanin taiteen tunnetuimpia teoksia.[4] Kun japanilaista taidetta tuotiin Eurooppaan 1800-luvun lopussa Hokusain työt vaikuttivat useisiin taiteilijoihin, erityisesti ranskalaisiin impressionisteihin.[5]

Elämä

muokkaa

Hokusain syntymäajasta ei ole tarkkaa tietoa. Se sijoittuu lokakuun 9. ja marraskuun 8. päivän välille vuonna 1760. Hokusain isä Nakajima Issai oli peilintekijä shōgunin hovissa. Hokusai aloitti uransa ensin kirjakaupan apulaisena, sitten kaivertajan apulaisena, sitten 18 vuoden iässä taiteilija Katsugawa Shunshōn oppilaana. Hän joutui kuitenkin lähtemään pian riitauduttuaan jostain – mahdollisesti kuvien tyylistä – Shunshōn kanssa.

Sen jälkeen Hokusai elätti itsensä katukauppiaana ja kirjankuvittajana Edossa. 1700-luvun lopulta alkaen hänen maineensa kuvittajana vähitellen kasvoi. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa hän teki runsaasti surimono-töitä eli onnentoivotus- ja tiedotusgrafiikkaa.

Ajan japanilaisen tavan mukaan Hokusai esiintyi elämänsä aikana lukuisilla eri nimillä. Hänen taideteostensa tunnistamista on vaikeuttanut se, että monia näistä nimistä käyttivät myös muut taiteilijat ennen häntä ja hänen jälkeensä. Hokusain lapsuusnimi oli Tokitarō. Kaivertajaoppilaana hänet tunnettiin nimellä Tetsuzō. Shunshōn oppilaana hän sai taiteilijanimekseen Shunrō, ja oppipoikakauden päätteeksi 1779 hän sai luvan käyttää sen kanssa opettajansa koulun nimeä Katsugawa, eli hänestä tuli Katsugawa Shunrō. Sen jälkeen hän taiteilijana käytti ainakin nimiä Mugaru Shunrō, Sōri, Hyakurin Sōri, Taitō, Kakō, Hokusai, Gakyōjin Hokusai, Hokusai Shinsei, Shinsai ja Katsushika Hokusai. Hokusai ilmaantui käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1797. Parhaiten tunnettuja olivat Hokusain lisäksi Sōrin nimellä tehdyt työt.

Maineikkaimmat taideteoksensa Hokusai loi 1810-luvulta alkaen. Niistä laajin oli viidentoista kirjan kuvakokoelma Hokusai Manga.

Hokusai oli naimisissa kaksi kertaa, mutta kummastakin vaimosta tiedetään hyvin vähän. Liitoista syntyi yhteensä kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Yksi pojista ryhtyi isoisänsä ammattiin peilintekijäksi, toisesta tuli tiettävästi valtion virkamies.

Isänsä taiteellisia lahjoja perinyt nuorin tytär Oei huolehti Hokusaista hänen vanhuudessaan. Yksi tytär kuoli nuorena. Kolmas meni naimisiin Hokusain oppilaan Yanagawa Shigenobun kanssa. Heidän poikansa aiheutti 1834 tarkemmin tuntemattomaksi jääneen häväistyksen, jonka takia Hokusai joutui pakenemaan pariksi vuodeksi Edosta syrjäiseen Uragan kaupunkiin.

Vaikka Hokusain töitä, erityisesti Hokusai Mangaa, myytiin runsaasti hänen elinaikanaan, taiteilijan taitamattomuus rahan käytössä piti hänet köyhänä. Hokusailla oli laaja seuraajajoukko Japanissa, mutta suoranaisesti hänen koulutuksessaan olleita oppilaita oli ilmeisesti varsin vähän. Hokusain maineikkaimpia oppilaita olivat Hokkei, Teisai Hokuba ja Gakutei.

Hokusai kuoli 10. toukokuuta 1849. Hänen viimeisten sanojensa kerrotaan olleen: ”Jos kohtalo olisi antanut minulle vielä viisi vuotta, minusta olisi voinut tulla todellinen maalari.”

 
Suuri aalto Kanagawan edustalla, sarjasta 36 näkymää Fujivuorelle, noin 1830.

Hokusain varhaisimmat teokset Shunshōn oppilaana olivat puupiirroksia näyttelijöistä. Hokusai tunnetaan parhaiten ukiyo-e-tyylisistä puupiirroksista. Hokusai teki myös jonkin verran eroottista shunga-taidetta. Hänen kahdentoista painotyön sarjaansa nimeltä Fukujusō pidetään yhtenä kaikkein merkittävimmistä shunga-töistä.

Nimitys ukiyo-e (”kelluvan maailman kuvat”) viittaa sekä tekniikkaan että aihevalikoimaan. 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle Japanissa yleinen ukiyo-e-kuva toteutettiin taiteilijan, kaivertajan ja painajan yhteistyönä. Ensin paperille maalattu kuva siirrettiin kirsikkapuupölkkyyn, joita kaiverrettiin yksi kutakin kuvan osaväriä varten. Sitten kuvat painettiin paperille. Osavärejä saattoi olla jopa kaksitoista. Toisinaan kuva painettiin yhdellä värillä ja värjättiin käsin.

Sisällöltään ukiyo-e poikkesi Japanin aikaisemmista taidesuunnista siinä, että se kuvasi näyttelijöitä, kurtisaaneja, tavallisia ihmisiä ja maisemia. Painokuvia myytiin sekä kaupunkilaisille että kaupungeissa käyville matkustavaisille.

Hokusai myös kehitti surimono-taiteen huippuunsa. Surimono-taidetta tehtiin jo ennen Hokusain aikaa, mutta Hokusai kehitti sen vakiintuneeseen muotoonsa ja käyttöönsä. Surimono tarkoittaa puupiirroksista, joita tehtiin asiakkaille pieninä sarjoina kutsukorteiksi ja tervehdyksiksi, erityisesti uudenvuoden tervehdyksiksi. Kuvan lisäksi surimonossa oli pieni runo tai muu humoristinen teksti.

Hokusai oli aikalaisiaan paljon rohkeampi värin käyttäjä. Hän oli myös poikkeuksellisen taitava ihmiskasvojen, ilmeiden ja eleiden kuvaaja. Hokusain suurin kuvakokoelma Hokusai Manga kattaa aiheita kaikilta elämänaloilta katunäkymistä karikatyyreihin.

Näkymiä Fujivuorelle (Fugaku Sanjūrokkei) Hokusai toteutti kahtena sarjana. Ensimmäinen oli sadan näkymän sarja, mutta maineikkaampi on suurikokoisin ja värikkäin kuvin toteutettu 36 näkymää Fujivuorelle. Sarjaan lisättiin myöhemmin vielä kymmenen kuvaa. Hän julkaisi myös kuvasarjoja muun muassa japanilaisista silloista, saarista ja vesiputouksista.

Hokusain työt vaikuttivat eurooppalaisiin taiteilijoihin 1860-luvulla alkaneen Japanin avautumisen jälkeen.

Hokusai Suomessa

muokkaa

Seitsemän Hokusain puupiirrosta on Suomessa Kansallisgallerian kokoelmissa.[6] Hänen moniväripuupiirroksiaan oli esillä Ateneumissa näyttelyssä 2008.[7]

Teoksia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Bell, David: Explaining ukiyo-e. (Väitöskirja) University of Otago, Uusi-Seelanti, 2002. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Carpenter, John T.: Edo. Art in Japan 1615–1868, s. 383. Washington: National Gallery of Art, 1998. ISBN 0-89468-226-1. (englanniksi)
  • Fahr-Becker, Gabriele & Murray, Chris: The Art of East Asia. Cologne: Könemann, 1999. ISBN 3-8290-1745-6. (englanniksi)
  • Forrer, Matthi: Hokusai: Prints and Drawings. München, Saksa: Prestel-Verlag, 1991. ISBN 3-7913-2490-X. (englanniksi)
  • Harris, Frederick: Ukiyo-e. The Art of the Japanese Print. Tokyo: Tuttle Pub, 2010. ISBN 978-1-4629-0614-7. (englanniksi)
  • Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-16753-7.
  • Marks, Andreas: Japanese Woodblock Prints. Artists, Publishers, and Masterworks, 1680–1900. Tokyo: Tuttle, 2010. ISBN 978-1-4629-0599-7. (englanniksi)
  • Munsterberg, Hugo: The Japanese Print. A Historical Guide. New York: Weatherhill, 1982. ISBN 0-8348-0167-1. (englanniksi)
  • Tinios, Ellis: Japanese prints. Ukiyo-e in Edo, 1700–1900. Burlington, Vermont: The British Museum Press, 2010. ISBN 978-1-84822-076-8. (englanniksi)
  • Uhlenbeck, Chris & Winkel, Margarita: Japanese Erotic Fantasies. Sexual Imagery of the Edo Period. Amsterdam: Hotei Pub, 2005. ISBN 90-74822-66-5. (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Fahr-Becker & Murray 1999 s. 535.
  2. a b Marks 2010 s. 193.
  3. Harris 2010, s. 63.
  4. Hakusana Hokusai, Katsushika teoksessa Suomalainen tietosanakirja 3, hil–kanan. Espoo: Weilin + Göös, 1990. ISBN 951-35-4647-0.
  5. Tinios 2010 s. 12–18
  6. Hokusai, Katsushika. Kansallisgalleria. Viitattu 5.5.2015. Web archive 2015.
  7. Hokusai & Hiroshige Matkalla Edoon. 5.9.–7.12.2008. Ateneumin taidemuseo. Viitattu 7.10.2012. Web archive 2012.

Kirjallisuutta

muokkaa

Suomeksi

muokkaa
  • Hokusai & Hiroshige. Matkalla Edoon. (Toimittaja: Heikki Malme. Näyttely: Ateneumin taidemuseo, 5.9.–7.12.2008) Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2008. ISBN 978-951-53-3091-8.

Japaniksi

muokkaa

Englanniksi

muokkaa
  • Bouquillard, Jocelyn & Marquet, Christophe: Hokusai, First Manga Master. Harry N. Abrams, 2007. ISBN 978-081099341-9.
  • Calza, Gian Carlo: Hokusai. Phaidon Press, 2004. ISBN 978-0714844572.
  • Forrer, Matthi: Hokusai. Prints and Drawings. Prestel Verlag GmbH + Company, 2009. ISBN 978-379134222-1.
  • Hillier, J. R.: Hokusai. Paintings, Drawings and Woodcuts. London: Phaidon, 1955.
  • Lane, Richard: Hokusai. Life and Work. E.P. Dutton, 1989. ISBN 978-052524455-4.
  • Michener, James Albert: The Hokusai Sketchbooks. Selections from the Manga. C. E. Tuttle Co., 1958.

Aiheesta muualla

muokkaa