Hohenzollern-Hechingen

entinen kreivi- ja ruhtinaskunta Saksassa nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa

Hohenzollern-Hechingen oli kreivi- ja ruhtinaskunta Etelä-Saksassa nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa. Ruhtinaskuntaa hallitsi Hohenzollernien švaabilainen (katolilainen) sukuhaara. Ruhtinaskunta oli olemassa vuosina 1576–1850.

Hohenzollern-Hechingen
1576–1850
Hohenzollern-Hechingenin lippu Hohenzollern-Hechingenin vaakuna

Hohenzollern-Hechingen vuonna 1848.
Hohenzollern-Hechingen vuonna 1848.

Pääkaupunki Hechingen
Uskonnot katolisuus
Viralliset kielet saksa
Tunnuslause Nihil sine Deo
Edeltäjä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Seuraaja  Preussin kuningaskunta

Historia

muokkaa

Hohenzollern-Hechingenin kreivikunta luotiin vuonna 1576, kun Zollernin kreivikunta jaettiin kreivi Kaarle I:n kuoltua hänen kolmen poikansa kesken. Alueen oli lahjoittanut hänelle Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Samassa jaossa luotiin myös Hohenzollern-Haigerlochin ja Hohenzollern-Sigmaringenin kreivikunnat. Švaabilaisen haaran Hohenzollernit pysyivät katolilaisina, kun taas pohjoisen frankkilaisen haaran Hohenzollernit kääntyivät luterilaiseen uskoon. Hohenzollern-Hechingen sai ruhtinaskunnan arvon vuonna 1623. Ruhtinaskunta kuului vuosina 1806–1813 Reinin liittoon ja vuosina 1815–1850 Saksan liittoon. Vallankumousvuoden 1848 myötä Hohenzollern-Hechingenissä otettiin käyttöön demokratia, joka tuli virallisesti voimaan 16. toukokuuta 1848. Jo saman vuoden elokuussa Preussi miehitti maan, koska herttuakunnassa oli puhjennut levottomuuksia monarkistien ja demokratiaa kannattaneiden välillä. Konstantin Hohenzollern-Hechingen myi maansa sukulaiselleen Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lle. 12. maaliskuuta 1850 Hohenzollern-Hechingen yhdistyi Hohenzollern-Sigmaringenin kanssa ja niistä muodostettiin Hohenzollernsche Landen provinssi.

Hohenzollern-Hechingenin hallitsijat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa