Hjalmar Sebastian Nordenstreng
Hjalmar Sebastian Nordenstreng (24. lokakuuta 1826 Heinola – 28. helmikuuta 1890 Helsinki) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi 1870–1875 Hämeen läänin ja 1876–1883 Mikkelin läänin kuvernöörinä.[1]
Nordenstrengin vanhemmat olivat hovineuvos Anders Kristoffer Nordenstreng ja Jakobina Elisabet Telén ja puolisot vuodesta 1857 Hedvig Elisabet Federley, senaattori Berndt Federleyn tytär, ja vuodesta 1864 Helena Sofia Lovisa Jägerhorn af Spurila. Historioitsija Sigurd Nordenstreng, kirjailija Rolf Nordenstreng ja Hangon pormestari Arvid Nordenstreng olivat Hjalmar Sebastian Nordenstrengin poikia ja kenraalimajuri Ture Reinhold Nordenstreng hänen veljensä. Hjalmar Sebastian Nordenstreng tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1838 ja toimi valmistuttuaan vänrikkinä 4. ratsastavassa tykistöpatterissa elokuusta 1846. Kornetiksi ja samana vuonna luutnantiksi ylennettynä hän tuli kyrassieerirykmenttiin 1848.[1]
Nordenstreng suoritti Pietarin sota-akatemian 1848–1850, yleisesikuntaan hänet kommennettiin 1852 ja vanhempi adjutantti 4. jalkaväkiarmeijakunnan esikuntaan hänestä tuli myöhemmin samana vuonna. Alikapteeniksi 1854 ylennetty Nordenstreng osallistui Krimin sotaan, jossa hän haavoittui vakavasti. Vuonna 1855 hänet siirrettiin 22. jalkaväkidivisioonan majoitusmestariksi Suomeen. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1858, everstiluutnantiksi 1861 ja everstiksi 1864, jolloin hän toimi Suomen sotilaspiirin viraston Suomen sotaväen jaoston päällikön apulaisena. Hämeen läänin vt. kuvernööriksi Nordenstreng nimitettiin 1870 ja vakinaistettiin virkaan kenraalimajurina 1872. Mikkelin läänin kuvernöörinä vuodesta 1876 oltuaan hän sai vuonna 1883 eron sotapalveluksesta kenraaliluutnanttina.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Hjalmar Sebastian Nordenstreng Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 22.2.2020)