Äärijuutalaisten terrori Israelissa ja Palestiinassa

(Ohjattu sivulta Hintalappukäytäntö)

Äärijuutalaisten terrori Israelissa ja Palestiinassa ("hintalappuhyökkäykset"[1][2], "hintalappupolitiikka") on juutalaisten ääriainesten palestiinalaisiin ja israelilaisiin kohdistamia viharikoksia[3]. Hyökkäykset ovat usein väkivaltaa ja/tai omaisuuden tuhoamista[4]. Hyökkääjät ovat monesti siirtokuntaliikkeen kannattajia ja asuvat laittomissa siirtokunnissa[5]. Hyökkäysten tarkoituksena on edistää juutalaisten tekemää Länsirannan asuttamista ja syrjäyttää arabit pois sieltä. Hyökkäysten pääkohteita ovat kovan linjan juutalaisten vastustajat: palestiinalaiset, kristityt ja israelilaiset siirtokuntaliikkeen toiminnan jarruttajat. Israelin hallinto ja enemmistö maan ja siirtokuntien asukkaista tuomitsee "hintalappuhyökkäykset" moraalittominalähde?.

palestiinalaiseen taloon maalattuja iskulauseita "juutalaiset herätkää", "kuolema arabeille", "kosto".

Nimitys muokkaa

Äärijuutalaisten harjoittamaa terroria kutsutaan usein nimellä "hintalappupolitiikka", "hintalappuhyökkäykset" jne. Ajatus on se, että siirtokuntien vastustajien on maksettava hinta toimistaan. Tämän mukaan äärijuutalaisten on kostettava palestiinalaisille ne palestiinalaisten ja Israelin hallinnon toimet, jotka haittaavat tai estävän siirtokuntalaisten elämää Länsirannalla[6].

Äärijuutalaisten harjoittamasta laittomasta kostamisesta käytetään myös nimiä "molemminpuolinen vastuu" (Arvut Hadadit), "taktiikka", "strategia", "doktriini", "kampanja", "periaate".

Syy muokkaa

Israelissa on ollut jatkuvasti laittomia hyökkäyksiä palestiinalaisia vastaan. Nykyisessä muodossa "hintalappukäytäntö" alkoi, kun Israel vetäytyi Gazasta pakkoevakuoiden alueen siirtokunnat näiden asukkaiden vastustuksesta välittämättä. Hintalappuhyökkäykset yleistyivät huomattavasti vuosina 2009-2010. Ne levisivät muutamassa vuodessa Länsirannalta koko Israeliin. Äärijuutalaisten hyökkäykset tapahtuvat usein palestiinalaisten tekemän väkivallan jälkeen, tai sen jälkeen, kun Israelin hallinto on jollain tavoin haitannut juutalaissiirtokuntia.

Hyökkäysten laatu muokkaa

Yleensä hyökkäykset ovat pieniä, mutta suuremmissa on aiheutettu isoja aineellisia vahinkoja tai kuollut ihmisiä.

Henkilöön kohdistuvat hyökkäykset ovat erilaista palestiinalaisten häirintää, sanallista panettelua, kivenheittoa, hyökkäyksiä, aseella tulittamisia[7].

Omaisuuteen kohdistuu erilaista ilkivaltaa: oliivipuiden tuhoamista ja varastamista, seinien ja autojen töhrimistä iskulauseilla, renkaiden puhkomista autoista, autojen polttamisia, autojen tulittamisia aseella, rakennusten polttamisia.

Kohteet muokkaa

Monesti pienen laittoman siirtokunnan jäseniä on hyökännyt Israelin aikoessa evakuoida heidät pois palestiinalaisten kimppuun ja koteihin mm. kivittäen näitä ja tuhoten heidän oliivipuitaan. Myös armeija jonka on määrä valvoa evakuoimista, on saanut osansa. Äärijuutalaisten tekemiä hyökkäyksiä on tapahtunut myös muslimien ja kristittyjen palvontapaikkoihin. Rauhaa kannattavat vasemmistojuutalaiset ovat myös juutalaisekstremistien kohteita.

Iskuista noin 80% on tapahtunut Länsirannalla ja 10-15% Jerusalemissa.

Israelilaisten mielipide muokkaa

Monet Israelin hallinnon johtavat henkilöt ovat tuominneet "hintalappupolitiikan" kannattajien tekemät iskut. Monet rabbit ovat tuominneet iskut. Toisaalta rabbi Yitzchak Ginsburgh on kehottanut oppilaitaan tekemään iskuja palestiinalaisia vatsaan. Tiedustelupalvelu Shin Bethin mukaan myös useimmat siirtokuntalaiset vastustavat iskuja, koska katsovat niiden haittaavan siirtokuntia.

Ulkomaiden mielipide muokkaa

Yhdysvallat tuomitsi "hintalappuhyökkäykset" 9. syyskuuta 2011 ja määritteli iskut elokuussa 2012 terroristihyökkäyksiksi.

Lähteet muokkaa