Hillevi Lagerstam

suomalainen näyttelijä

Mary Hillevi Mannermaa[1] (o.s. Lagerstam; 9. elokuuta 1923 Kurikka[2]21. lokakuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän näytteli yli neljä vuosikymmentä Helsingin kaupunginteatterissa. Valkokankaalla hän tuli tutuksi vaaleiden viettelijättärien tulkitsijana, elokuvassa Nukkekauppias ja kaunis Lilith hänellä oli naispääosa.

Hillevi Lagerstam
Hillevi Lagerstam 1940-luvun lopussa
Hillevi Lagerstam 1940-luvun lopussa
Henkilötiedot
Koko nimi Mary Hillevi Lagerstam
Syntynyt9. elokuuta 1923
Kurikka
Kuollut21. lokakuuta 1998 (75 vuotta)
Helsinki
Ammatti näyttelijä
Puoliso Esko Mannermaa (1953–1975†)
Näyttelijä
Taiteilijanimet Hillevi Mannermaa
Aktiivisena 1946–1988
Merkittävät roolit Lilith
(Nukkekauppias ja kaunis Lilith)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Ura muokkaa

Teatterissa muokkaa

Lagerstamin teatteriura alkoi vuonna 1946, jolloin hänet kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin (vuodesta 1965 Helsingin kaupunginteatteri). Hän työskenteli siellä aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1988. Rooleja oli laidasta laitaan, tosin viisikymppisenä Lagerstamin oli vaikea saada minkäänlaisia osia. Taiteellisesti huomattavia saavutuksia olivat muun muassa Åse (Peer Gynt), Riikka (Savu-uhri), Miina (Miehen kylkiluu) sekä Katariina (Kultainen vasikka).

Vuonna 1986 Lagerstam sai pääroolin Jotaarkka Pennasen ohjaamassa eteläafrikkalaisen Athol Fugardin näytelmässä Tie Mekkaan (The Road to Mecca). Yleisö rakasti ja kriitikot ylistivät hänen tulkintaansa Helenistä.

Lagerstam totesi radiohaastattelussa vuonna 1992 näyttelijäntyöstä, että on oltava erittäin ahkera ja itsetunnon pitää olla vahva.

Elokuvissa muokkaa

Valkokankaalla Lagerstam on usein seurapiirien pintaliitäjä tai topakka maalaismimmi. Elokuva Noita palaa elämään (1952) oli aikoinaan rohkea ja kohuttu Mirja Manen alastonkohtausten ansiosta. Sivuosaa näytelleen Lagerstamin säärelle noiduttiin elokuvassa kyykäärme. Sen myrkkyhampaat piti poistaa päivittäin niiden nopean kasvun takia. Kuvauksissa tilan pehtoori joutui vihaisen sonnin aggressioiden kohteeksi, ja häneltä katkesi kylkiluita.

Edvin Laineen Niskavuoren Hetassa (1952) Lagerstam esittää Hetan vanhempaa tytärtä, Aliina Harjulaa. Hänet nähdään myös kahdessa muussa Laineen Niskavuori-filmatisoinnissa: Niskavuoren Aarne (1954) sekä Niskavuori taistelee (1957), molemmissa Niskavuoren katkeroituneen miniän Martan roolissa.

Jack Witikan ohjaama Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955) on 1950-luvun palkituimpia suomalaisia elokuvia. Hillevi Lagerstam esitti Lilithiä arvioiden mukaan ”herkän aistikkaasti”. Elokuva huomioitiin myös Saksan liittotasavallan lehdistössä. Lagerstamia ja Martti Katajistoa nukkekauppiaana luonnehdittiin ”harvinaisen aistikkaiksi ja vaatimattomiksi”. Niin ikään Noita palaa elämään sai kansainvälistä huomiota. Alastonkohtaustensa ansiosta se myytiin Saksan liittotasavaltaan sekä Yhdysvaltoihin.

Avioliittohupailussa Isän vanha ja uusi (1955) Lagertam on isän uusi, ”Babs”, tyypitelty laskelmoiva pintaliitäjä, joka on saanut koukkuunsa Tauno Palon esittämän perheenisän, mutta haluaakin tästä vähitellen eroon.

Lagerstam sai Jussi-palkinnon naispääosasta Veli-Matti Saikkosen ohjaamassa elokuvassa Takiaispallo (1970).

Televisiosarjassa Rakkaat sisaret vuonna 1988 Lagerstam näytteli sisarussarjan vanhinta. Eläkevuosinaan hän esiintyi myös useissa radiokuunnelmissa.

Lagerstamin kommentteja muokkaa

Ilta-Sanomissa 25. heinäkuuta 1992 Lagerstam tilitti näyttelijöiden palkkoja: ”Elokuvatyöstä tienasi paremmin kuin teatterityöstä. Jokaisen näyttelijän piti kustantaa teatteriin omat rooliasunsa, ja se oli suuri rahareikä. Jos teatterin talouspäällikkö tiesi, että naisnäyttelijä oli naimisissa, hän ajatteli, ettei tuolle tarvitse maksaa senkään vertaa. Aviomiesten ajateltiin elättävän vaimonsa.”

Hillevi Lagerstam ihaili Aku Korhosta: ”Korhonen oli ihana vastanäyttelijä. Särkelä itte (1947) oli vasta toinen elokuvani, ja minua jännitti kamalasti. Korhonen oivalsi sen, ja hän osasi tukea ja rohkaista minua. Hän kykeni taitavasti ilmaisemaan itseään pienillä eleillä.” Vuonna 1949 Lagerstamin vastanäyttelijänä elokuvassa Sinut minä tahdon oli Tapio Rautavaara, jota Lagerstam luonnehti seuraavasti: ”Hän oli kiva kaveri, mutta suoraan sanoen ei hän mikään näyttelijä ollut.”

Yksityiselämä muokkaa

Hillevi Lagerstamin vanhemmat olivat jääkärikapteeni Walter Lagerstam ja Mary Broms. Hän oli naimisissa näyttelijä Esko Mannermaan kanssa vuodesta 1958 tämän kuolemaan vuonna 1975.[2] Sekä Lagerstam että Mannermaa esiintyvät elokuvassa Nukkekauppias ja kaunis Lilith.

Jukka Kajava luonnehtii Lagerstamia tämän muistokirjoituksessa valkokankaan velhoksi ja näyttämöiden voimanaiseksi sekä omalaatuisen teräväksi ja raikkaaksi komedienneksi. Yksityisihmisenä Lagerstam oli ”säteilevä seurueen keskipiste”.

Lagerstam kuoli 75-vuotiaana pitkälliseen sairauteen Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Hänet on haudattu aviomiehensä viereen Maunulan uurnalehtoon Helsinkiin.[1]

Filmografia muokkaa

Elokuvat
Vuosi Elokuvan nimi Rooli
1946 Houkutuslintu Anja (kreditoimaton)
1947 Särkelä itte Saara Särkelä
Kultamitalivaimo Sirpa Orava
1948 Toukokuun taika Pirjo Mela
Neljästoista vieras Anita Allén
Kalle Aaltosen morsian Kaarina Hallermaa
1949 Sinut minä tahdon Katri Vesa / Katri Lanttu
1951 Tytön huivi lossityttö
1952 Noita palaa elämään Greta, Hannun vaimo
Niskavuoren Heta Aliina Harjula
1954 Niskavuoren Aarne Martta Niskavuori, myöh. Varelius
1955 Tähtisilmä Ansa Auer
Nukkekauppias ja kaunis Lilith Lilith
Isän vanha ja uusi Elisabet ”Babs” Pekanpää
1956 Viisi vekkulia sihteeri Mirjam Nieminen
1957 Pää pystyyn Helena Margit Larkamo
Niskavuori taistelee Martta Santala, ent. Niskavuori
Herra sotaministeri sotaministerin sisäkkö
1958 Autuas eversti professorinrouva Amelie Carlsdotter Silfversvärd
1961 Minkkiturkki tarkastajan vaimo
1969 Pohjan tähteet Merjun äiti
1970 Takiaispallo rouva Saarinen, Aaron vaimo
1987 Lain ulkopuolella 1. oikeuden puheenjohtaja

Televisiosarjat muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, ISBN 951-30-5727-5
  • Ilta-Sanomat 25. heinäkuuta 1992
  • Helsingin Sanomat 1998lähde tarkemmin?
  • Elonet Hillevi Lagerstam
  • IMDB Hillevi Lagerstam
  • Kaikki sitaatit ovat Ilta-Sanomat-lehdestä 25.7.1992

Viitteet muokkaa

  1. a b Helsingin seurakunnan hautahaku Hautahaku. Viitattu 5.12.2023.
  2. a b Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 247. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X.

Aiheesta muualla muokkaa