Hiivat
Hiivat on yleisnimitys yksisoluisille sienille, jotka eivät muodosta rihmastoja tai itiöemiä. Nimitys viittaa nykyisin ulkomuotoon ja elintapaan, ei tiettyyn yksittäiseen taksoniin eli tieteellisesti luokiteltuun eliöryhmään. Elintavoiltaan hiivamaisia sieniä esiintyy nimittäin useissa itsenäisissä sienikunnan kehityslinjoissa.[1]
Hiivat | |
---|---|
Leivinhiiva (Saccharomyces cerevisiae) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaaret | |
|
|
Katso myös | |
Aitohiivoiksi kutsutaan nykyisin Ascomycota-kaaren Saccharomycetales-lahkon lajeja. Muutamaa lajia käytetään leivän kohottamiseen ja alkoholijuomien käymisprosessiin. Jotkin tämän ryhmän hiivat, kuten Candida albicans, voivat aiheuttaa ihmiselle tulehduksen. Aitohiivalajeja on kuvattu yli tuhat. Yleisimmin käytetty hiiva on leivinhiiva (Saccharomyces cerevisiae), jota alettiin käyttää viinin, leivän ja oluen valmistuksessa jo tuhansia vuosia sitten.[2]
Tieteellisesti katsoen erityisen mielenkiintoinen laji on halkihiiva (Schizosaccharomyces pombe), jonka lisääntymistä ja genetiikkaa on tutkittu runsaasti etenkin DNA-tutkimusten myötä.[3]
Myös kantasieniin kuluu taudinaiheuttajahiivoja. Esimerkiksi savipuoli-ihottumaa aiheuttaa Malassezia furfur -niminen hiiva.[4][5]
Kombuchajuoma valmistetaan laktobasillien ja hiivasienten muodostaman kompleksin viljelmällä.
Lähteet
muokkaa- ↑ [Hibbett, D.S., et al. (March 2007). "A higher level phylogenetic classification of the Fungi". Mycological Research. 111 (5): 509–547. http://dx.doi.org/10.1016/j.mycres.2007.03.004 http://www.clarku.edu/faculty/dhibbett/Reprints%20PDFs/Hibbett_et_al_AFTOL_class_2007.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)]
- ↑ Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-363-8.
- ↑ Kristiina Hildén: ”3.5 Solunjakautuminen”, Sienten biologia, s. 129–130. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-297-2.
- ↑ Leena Myllys, Soili Stenroos & Seppo Huhtinen: ”1.1 Sienten luokittelu ja evoluutio”, Sienten biologia, s. 41. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-92-495-297-2.
- ↑ Osmo Salo: ”Ihon infektiot”, Lääketieteellinen mikrobiologia, s. 592. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 1975. ISBN 951-99053-2-4.