Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1950

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut käytiin vuonna 1950 Mikkelissä neljän päivän aikana 23.- 26. helmikuuta.[1] Kisapaikka oli Kattilansillan alue. Vajaa kaksi viikkoa aiemmin MM-kisoissa olleet suomalaishiihtäjät olivat palaneet kotimaahan Yhdysvalloista.[2]

Tulokset

muokkaa

Miehet 15 kilometriä

muokkaa

Lauantaina 25. helmikuuta kisattiin Mikkelissä SM-kisojen miesten 15 kilometriä 2 000 katsojan läsnäollessa. Kisahetkellä lämpötila oli yli 20 astetta pakkasta. Kisaan osallistui kaikkiaan 223 hiihtäjää. Kilpailusta tuli tosi tiukka. Puolimatkassa kisaa johti Kiuruveden Pesonen saman seuran Lonkilan ollessa jäljessä vain sekunnin. Haapaveden Kippola oli jäljessä 3 sekuntia Pesosesta.Lopputuloksissa järjestys säilyi samana eli Pesonen-Lonkila-Kippola. MM-miehet kärsivät näin tappion; heitä mahtui kaksi seitsemän parhaan joukkoon eli Lonkila toinen ja Vellonen 5. Loukkaantuneena hiihtänyt myös yhdistettyyn osallistunut Myllykosken Heikki Hasu sijoittui 8:ksi. [3]

Miehet 30 kilometriä

muokkaa

Sunnuntaina 26. helmikuuta kisattiin Mikkelissä SM-kisojen miesten 30 kilometriä. Kisahetkellä lämpötila oli yli 20 astetta pakkasta. Kisaan 120 ilmoittuneesta lähti matkaan 69 hiihtäjää, ja heistä hiihti loppuun 50. Kisa hiihdettiin kahtena 15 km:n lenkkinä. August Kiuru otti johdon heti alkuvaiheessa. Puolimatkassa Kiurun johto oli lähes kolme minuuttia ennen Anjalan Tilliä. Seuraavina Pylkönmäen Yrittävän Tauno Sipilä ja Ounasvaaran Hiihtoseuran Turunen. Seuraavia väliaikoja saatiin 22 km:n kohdalta, jossa Kiurun johto oli selvä ja Tilli edelleen toisena. Kolmanneksi oli noussut Karihaaran Eero Rautiola. Lopputuloksissa Kiurun SM oli selvä eli lähes viisi minuuttia ennen toiseksi tullutta Rautiolaa, joka voitti sekunnilla Jämsänkosken Äyrännön. [4]

Miehet 50 kilometriä

muokkaa

Torstaina 23. helmikuuta kisattiin Mikkelissä SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Sää oli kilpailuhetkellä vaikea so. pyrytti, aurinko paistoi, yön aikana oli satanut uutta lunta. Lämpötila oli 6 astetta pakkasta. Ilmoittautuneita oli 50, joista matkaan lähti 35. Pääsyy poisjäntiin oli lumisade, joka alkupään lähtijöille olisi vaikuttanut kaikkein eniten. Ninpä alkupään lähtijöissä oli paljon poisjääntejä. Kilpailun aikana keskeytti 15, joten maaliin hiihti 20 kilpailijaa. Alkuvaiheessa kisaa johti Savonrannan Mononen seuraavina Tainionkosken Kiuru ja Mäntän Pekka Vanninen. Tilanne säilyi tällaisena puolimatkaan, jonka jälkeen johdon otti Vanninen. Jämsänkosken Kuvaja nousi puolimatkan jälkeen kärkikolmikoon Kiurun pudotessa kärjen vauhdista. Maalissa Vannkisen voitto oli selvvä; lähes kolme minuuttia ennen Kuvajaa. Kuvajasta oli kolmanneksi tullut Mononen.[5]

Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti

muokkaa

Perjantaina 24. helmikuuta kisattiin Mikkelissä SM-kisojen miesten 3 x 10 km:n viesti. Osaa ottavia joukkueita oli 19. Ensimmäiseltä osuudelta kärjessä saapui vaihtoon Sonkajärven K.Oikarinen ja hänestä 10 sekuntia Ounasvaaran Martti Remes ja Jämsänkosken Ilveksen Juho Valtonen. Toisessa vaihdossa kärkipari vaihtui eli Ounasvaaran Huhtalo tuli vaihtoon 12 sekuntia ennen Sonkajärven Kuosmasta. Jämsänkoski oli kolmantena jo puolitoista minuuttia Ounasvaarasta. Kovin nousija toisella osuudella oli Anttolan Veini KOntinen, joka nosti Anttolan jo 5:ksi. Kärkikamppailussa Sonkajärven Toivo Oikarinen ylitti maalilinjan noin 30 metriä ennen Ounasvaaran Honkasta. Anttolan Kolehmainen ohitti ankkuriosudella ensin Lahden Hiihtoseuran Tapio Mäkelän ja ennen maalia vielä Jämsänkosken Pekka Kuvajan tuoden Anttolan maaliin kolmantena. Seuraavina maaliin tulivat oli Jämsänkosken Ilves, Kotkan Into ja Lahden Hiihtoseura. [6]

Naiset 10 kilometriä

muokkaa

Sunnuntaina 26. helmikuuta kisattiin Mikkelissä SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Kisahetkellä lämpötila oli yli 20 astetta pakkasta. Väliaikoja saatiin 7 km:n kohdalla. Siellä johtoa piti ennakoidusti Mäntän Tyyne Wideman ennen Varkauden Kerttu Pehkosta, Joensuun Siiri Rantasta ja Sotkamon Kaino Mähöstä. Maalin tulatessa Tyyne Wideman piti johtonsa ennen Pehkosta ja Sotkamon Mähöstä. Neljänneksi nousi lopussa kirinyt Tainionkosken Sinikka Pelli. [7]

Mäkihyppy

muokkaa
Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Olavi Kuronen Puijon Hiihtäjät 227,7 51,5 - 50,0
2 Matti Pietikäinen Puijon Hiihtäjät 226,2 51,0 - 50,0
3 Aatto Pietikäinen Puijon Hiihtäjät 226,2 50,5 - 48,5
4 Rafael Viljamaa Lahden Hiihtoseura 222,4 50,5 - 49,5
5 Lasse Johansson Kouvolan Hiihtoseura 222,0 49,0 - 48,5
6 Erkki Rajala Lahden Hiihtoseura 220,0 49,0 - 48,5

Kilpailut käytiin Mikkelissä Kattilansillan mäessä viimeisenä kilpailupäivänä 26. helmikuuta. Kisaan osallistui kaikkiaan 87 mäkimiestä. Kattilansillan mäkimonttuun oli tullut noin 5 000 Kisassa katsojaa. Kisassa Puijon mäkimiehet olivat varmoja. Kaatumisia sattui paljon; ensimmäisellä kierroksella 21 ja toisella 12. Ensimmäisen kierroksen jälkeen kärjessä olivat Aatto Pietikäinen, Kuronen ja Matti Pietikäinen. Toisella kierroksella Kuronen varmisti mestaruutensa ennen Matti Pietikäistä.[8]

Yhdistetty

muokkaa
Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Pentti Ryöppy Tainionkosken Urheilijat 430,5 216,5 + 214,0
2 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 429,2 240,0 + 189,2
3 Mikko Meriläinen Sotkamon Jymy 427,9 229,9 + 198,0
4 Paavo Korhonen Joutsenon Kullervo 426,5 226,6 + 199,9
5 Aulis Sipponen Jämsänkosken Ilves 426,3 229,6 + 196,7
6 Eeti Nieminen Nokian Urheilijat 421,9 218,6 + 203,3

Yhdistetyn mäenlaskun alkaessa Heikki Hasu johti kisaa yli 10 pisteellä Meriläisen ja Sipposen ollessa seuraavina hiihto-osuuden jälkeen. Vaarallisimpana mäkimiehenä pidetyn Ryöpyn ero Hasuun oli 27,3 pisettä eli varsin selvä. Seuraavan päivän mäkikisassa Hasu hyppäsi vain kaksi varovaista hyppyä jättäen kolmannen hyppäämättä ja lähti kesken yhdistetyn mäkikisan kohti Holmenkollenin kisoja Osloon. Mäkikisassa Ryöppy onnistui erinomaisesti voittaen Hasun 1,2 pisteellä.Joutsenon Korhonen paransi myös asemiaan 6. sijalta 4:ksi. Mäenlaskussa Ryöpyn jälkeen toiseksi parhaaksi suorituksesksi nousi Lahden Hiihtoseuran Alpo Heikkinen, joka kohosi hiihto-osuuden sijalta 32 sijale 11.[9]

Lähteet

muokkaa
  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.

Viitteet

muokkaa
  1. Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  2. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 219
  3. Viljo Pesonen mestariksi SM-pikahiihdossa sekuntia ennen Paavo Lonkilaa. Helsingin Sanomat, 26.2.1950, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2024.
  4. Kiuru omaa luokkaansa 30 km:llä - Eero Rautiola hopealle. Helsingin Sanomat, 27.2.2950, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2024.
  5. Pekka Vannisen hallituskausi jatkuu. Helsingin Sanomat, 24.2.1950, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2024.
  6. Pieni seura suurtenkin mestari. Helsingin Sanomat, 25.2.1950, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.
  7. Tyyne Wideman uusi SM:n naisten raskaalla ladulla. Helsingin Sanomat, 27.2.2950, s. 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2024.
  8. Alastulotaitoa vaatii mestaruusmäki. Helsingin Sanomat, 27.2.1950, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2024.
  9. Ryöppy taituroi yhdistetyn mäessä vallankumouksen. Helsingin Sanomat, 27.2.1951, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2024.