Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1947

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1947 Kurikassa 16.-17. helmikuuta ja Nokialla 22.-23. helmikuuta. Useat huippuhiihtäjät jättivät kilpailut väliin. Kurikassa kisasta puuttuivat Chamonix'ssa kilpailleet Sauli Rytky ja August Kiuru.[1] Nokialla puuttuivat Norjaan Holmenkollenin kisoihin lähteneet suomalaiset ykkösnimet olivat Matti Lähde, Jussi Kurikkala, Pekka Vanninen ja Tauno Kirves[2]

Tulokset

muokkaa

Miehet 15 kilometriä

muokkaa

Lauantaina 22. helmikuuta kisattiin Nokialla SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Matkaan lähti 122 miestä, joista maalin tuli 111. Väliajat saatiin 8 km:n kohdalla. Siellä parasta vauhtia olivat pitäneet Joensuun Rautiainen, hänestä viisi sekuntia Tornion Benjamin Vanninen ja 9 sekuntia Kiuruveden Pesonen ja 21 sekuntia Jyväskylän Hintikka. Maaliin tultaessa Rautiainen oli lisännyt johtoaan suhteessa Vanniseen eli ero lopputuloksissa oli 13 sekuntia. SM-pronssia otti Anjalan Tilli, joka kiristi lopussa vauhtiaan ja jäi vain viisi sekuntia Vannisesta. Muut pistesijat menivät tiukassa taistossa Multian Tauno Sipilälle, Jyväskylän Hintikalle ja Lahden Martti Sipilälle. Tulevista nimimiehistä Kiuruveden Jänteen Viljo Pesonen oli 7., Lahden Hiihtoseuran Lauri Silvennoinen 12., Karihaaran Karun Eero Rautiola 15., Uuraisten Urheilijain Arvo Viitanen 16., Kiuruveden Jänteen Paavo Lonkila 29. ja Myllykosken Kilpa-Veljien Heikki Hasu 40.[3]

Miehet 30 kilometriä

muokkaa

Sunnuntaina 16. helmikuuta kisattiin Kurikassa SM-kisojen miesten 30 kilometriä. Matkaan 77, joista maalin saapui 55 hiihtäjää. Osa keskeytyksistä johtui hiihtoladun vähälumisuudesta, jonka seurauksena kaatumiset aiheuttivat keskeytyksiä. Puolimatkassa kisaa johti Lahden Martti Sipilä reilulla minuutilla ennen Kuopion Laukkasta ja Lahden Hiihtoseuran Lauri Silvennoista ja Multian Tauno Sipilää. Seuraavalla väliaika-asemalla Martti Sipilä jatkoi menoaan kärjessä ennen Laukkasta. Silvennoinen oli tässä vaiheessa keskeyttänyt. Maaliin tultaessa Martti Sipilä oli saavutanut Laukkaseen 1.5 minutin joh ja Valter Forselldon, ja Laukkasesta oli SM-pronssia ottanut Rautiola puolen minuutin päässä. Nimimiehistä ei kisaan osallistunut Pekka Vanninen. Kisan keskeyttivät mm. Esko Tilli ja Valter Forsell.[4]

Miehet 50 kilometriä

muokkaa

Sunnuntaina 23. helmikuuta kisattiin Nokialla SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Kisa käytiin 17 asteen pakkasessa. Edeellisenä päivänä oli satanut lunta, joka teki kelin nihkeäksi. Kilpailuun lähti 62 hiihtäjää, joista 34 lähti matkaan ja 22 hiihti maaliin.[5] Ensimmäisen 17 km:n aikana johdon otti Tornion Benjamin Vanninen minuutin johdon ennen Jyväskylän Hiihtoseuran Oskari Rouvisen, Vilppulan Vedon Paavo Huhtista ja Kainuun Ohtosta. Reilun puolimatkan eli 33 km:n jälkeen Vanninen piti johtoa, mutta Ohtonen oli lähestynyt ja piti kakkossijaa. Kuvaja ja Rouvinen olivat tässä vaiheessa 20 sekunnin etäisydellä Ohtosesta. Muutama kilometri ennen maalia Ohtonen oli ohittanut Vannisen, ja maalin tullessä Ohtosen etumatka oli jo lähes minuutin. Mouhijärven Mäkelä otti SM-pronssin 3.5 minuuttia Vanniselle hävinneenä. Kuvaja hävisi Mäkelälle minuutin, mutta sai uransa sen hetkisen parhaan tuloksen sijoituessaan 4:ksi.[6]

Miehet 3 × 10 kilometriä

muokkaa

Miesten 3 × 10 km:n viesti hiihdettiin Kurikassa lauantaina 15. helmikuuta 1947. Katselijoita oli kisapaikalla 11 000. Ensimmäisellä osuudella Kuopion Laukkanen oli ottanut 36 sekunnin johdon ennen Ounasvaaran Hiihtoseuran Martti Remestä. Toisella osuudella Lahden Martti Sipilä aloitti ankaran takaa-ajon nostaen Lahden 4. sijalta toiseksi kaventaen eroa 10 sekunnilla kuopiolaisiin. Ankkuriosudella Lahden Silvennloinen otti odotetusti johdon ja vei lahtelaiset mestaruuteen yli minuutin erolla ennen kuopiolaisia. SM-pronssi meni Vehkalahdelle. Seuraavina olivat Anjalan Liitto, Warkauden Urheilijat ja Virolahden Sampo. [1]

Naiset 10 kilometriä

muokkaa

Sunnuntaina 16. helmikuuta kisattiin Kurikassa SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Varkauden Kerttu Pehkonen otti ylivoimaisen voiton peräti neljän minuutin erolla.[7]

Mäkihyppy

muokkaa
Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Rafael Viljamaa Lahden Hiihtoseura 74,7 55,0 - 54,0
2 A.Happonen Helsingin Hiihtäjät 73,7 53,5 - 54,0
3 Matti Pietikäinen Puijon Hiihtäjät 73,6 52,5 - 53,5
4 Alpo Heikkinen Lahden Hiihtoseura 73,4 55,0 - 51,5
5 Erkki Rajala Lahden Hiihtoseura 72,5 52,0 - 53,5
6 Unto Oksanen Kouvolan Hiihtoseura 72,4

Kilpailut käytiin Nokian Kullaanvuoren mäessä sunnuntaina 23. helmikuuta. Kisaan osallistui kaikkiaan 88 mäkimiestä. Ensimmäisellä kierroksella kärkipäähän sijoittuivat Lahden Viljamaa peräti 55 m, Lahden Pentti Heino 53,5 m, Helsingin Happonen myös 53,5 m, Lahden Lauri Valonen myös 53,5 m. Toisella kierroksella Viljamaan ja Happosen 54 metriset toivat heille kaksi ensimmäistä sijaa. Kuopion Matti Pietikäinen otti tasaisilla hypyilä SM-pronssia. Kaatuneita olivat ensimmäisellä kierroksella mm. Leo Laakso, Lasse Johansson, Pauli Vainio ja Kuusinen. Toisella kierroksella kaatuivat mm. Timo Pälli, Lippo Lemmetyinen ja Erkki Leskinen. Kuuden parhaan taakse tunnetuista hyppääjistä jäivät Eeti Nieminen 8., Olavi Kuronen 10., edellisen vuoden mestari Kauko Lehtinen 11., sotia edeltävän ajan mestari Lauri Valonen 12. ja akateeminen-MM Pentti Taavitsainen 13. [8]

Yhdistetty

muokkaa
Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 147,8 75 + 72,8
2 Martti Huhtala Ounasvaaran Hiihtoseura 144,9 77,5 + 67,4
3 Aulis Tolsa Jyväskylän Hiihtoseura 143,9 79,0 + 64,9
4 Eino Peltonen Kouvolan Hiihtoseura 141,0 76,5 + 64,5
5 Pauli Salonen Lahden Hiihtoseura 140,5 74,5 + 66,0
6 Erkki Mäkinen Lahden Hiihtoseura 139,4 74,5 + 64,9

Lauantaina 22. helmikuuta hiihdetyn osan jälkeeen kisaa johti Karihaaran Karun Eero Rautiola ennen Sotkamon Jymyn Meriläistä. Seuraavina olivat Jyväskylän Tolsa, Ounasvaaran Huhtala ja Kouvolan Peltonen. Sunnuntaina 23. helmikuuta hypättiin yhdistetyn mäkikisa. Hiihto-osuuden jälkeen oletettiin, että mestaruudesta taistelisivat Tolsa ja Huhtala. Toisin kävi, nuori Myllykosken Hasu yllätti ja nousi kilpakumppaniensa ohi 7. sijalta Suomen mestariksi. Huhtala nousi onnistuneilla hypyillä SM-hopealle ennen Tolsaa. Hiihto-osuuden ykkönen Rautiola oli kisassa 7. ja hiihto-osuuden kakkonen Meriläinen kokonaiskisan 8. Yhdistetyn suoritti loppuun kaikkiaan 28. kilpailijaa.[9]



Lähteet

muokkaa
  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Vehkalahti voitti tiukan viestin. Helsingin Sanomat, 19.2.1939, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.3.2023.
  2. Osa hiihtojoukkueesta lähtee tänään Holmenkollenille. Helsingin Sanomat, 22.2.1947, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2024.
  3. Reino Rautiaisen loppuriuhtaisu johti yllätykselliseen 15 km:n SM:een. Helsingin Sanomat, 23.2.1947, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.4.2024.
  4. Martti Sipilä hiihtomestari 30 km:llä. Helsingin Sanomat, 17.2.1947, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2024.
  5. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 208
  6. Ohtonen voitti loppukirillään B.Vannisen 50 km:llä. Helsingin Sanomat, 24.2.1947, s. 1, 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.4.2024.
  7. Kerttu Pehkonen ja ikämies T.Toivonen uusivat voittonsa. Helsingin Sanomat, 17.2.1947, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2024.
  8. Nuori Viljamaa mäkimestari. Helsingin Sanomat, 24.2.1947, s. 1, 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.4.2024.
  9. Heikki Hasu yllätti yhdistetyn mäessä. Helsingin Sanomat, 24.2.1947, s. 1, 5. Artikkelin verkkoversio.