Hereti (georg. ჰერეთი) oli historiallinen georgialainen maakunta nykyisen Georgian ja Azerbaidžanin alueilla. Se oli osa nykyistä laajempaa Kakhetin aluetta, joka jakaantui alun perin kolmeen osaan: Iorijoen ja Dagestanin vuorten välissä sijaitsi varsinainen, sisempi Kakheti, Iorin ja Mtkvarin välinen maa-alue tunnettiin nimellä Kukheti ja alavin maa ennen jokien yhtymäkohtaa oli Hereti.[1]

Armenia 1000-luvulla, Hereti kartan oikeassa yläkulmassa Kakhetin ja Širvanin välissä.
Näkymä Khornabudžin linnoitukselta Alazanijoen laaksoon.

Poliittisesti Hereti oli osa georgialaisia alueita jo 300–400-luvulta lähtien, ja alueella on säilynyt 500–700-luvuilla rakennettua georgialaista arkkitehtuuria. 1000-luvulla se oli osa Matšin ja sittemmin Kakhetin ruhtinaskuntaa. Georgian kuningaskunnan yhdistymisen jälkeen Hereti nousi aiempaa merkittävämpään asemaan, kun maan valtakeskittymä siirtyi itään. Nimi jäi 1400-luvulla kuitenkin vähitellen käytöstä valtion hajoamisen ja Kakhetin kuningaskunnan syntymisen myötä, ja ”Kakheti” alkoi tarkoittaa myös aiempaa Heretin aluetta.[2][1]

Nykyisin Azerbaidžanin alueella sijaitseva ingiloijien asuttama Saingilon alue sijaitsee entisen Heretin koillisosassa.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b William Edward David Allen: A history of the Georgian people: from the beginning down to the Russian conquest in the nineteenth century, s. 162–163. Taylor & Francis, 1971. ISBN 9780710069597. Teoksen verkkoversio.
  2. a b R. Khanam: Encyclopaedic ethnography of Middle-East and Central Asia: A–I, Nide 1, s. 314. Global Vision Publishing Ho, 2005. ISBN 9788182200623. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa