Henri Rougier
Henri Louis Rougier (28. lokakuuta 1876 – heinäkuu 1956) oli ranskalainen urheilija, kilpapyöräilijä, ilmailun pioneeri ja moottoriurheilija. Autourheilun saralla hänen tunnetuin saavutuksensa on kaikkien aikojen ensimmäisen Monte Carlo -rallin voitto, mutta hän oli vakio-osanottaja lukuisissa 1900-luvun alun kaupungista-kaupunkiin ajetuissa- sekä Grand Prix -kilpailuissa. Vuonna 1909 hänelle myönnettiin Aéro-Club de France:n toimesta Fédération Aéronautique Internationale -järjestön sertifikaatti numero 11. Vuosina 1909 – 1910 hän kilpaili menestyksekkäästi Euroopassa järjestetyissä ilmailunäytöksissä ja lentokoneiden Grand Prix -kilpailuissa.
| Henri Rougier | |
|---|---|
 Henri Rougier De Dietrich -autossaan. Circuit des Ardennes, Bastogne, 25.7.1904 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. lokakuuta 1876 Marseille, Ranska |
| Kuollut | Heinäkuu 1956 Marseille, Ranska |
Rougier oli myös menestyksekäs liikemies, jolla oli Pariisissa Turcat-Méry -autojen edustus, ja hän hyödynsi menestystään moottoriurheilun saralla, edustamansa merkin myynnin edistämisessä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Rougier valmisti erän omaa nimeään kantavia autoja, jotka perustuivat Turcat-Méryn alustalle. Rougier teki näihin kuitenkin teknisiä parannuksia ja rakensi korit yksinomaisesti hänen brändilleen sopiviksi.
Rougierille myönnettiin hänen elinaikanaan Ranskan Kunnialegioonan ritariristi, Croix de Guerre sekä ilmailun saavutusten johdosta Médaille de l'Aéronautique.
Autoilu muokkaa
Autourheilu muokkaa
_11th_overall,_9th_in_heavy_car_class.jpg)
Henri Rougierilla oli Pariisissa Turcat-Méry -autojen edustus, ja hän ymmärsi autourheilun saavutusten merkityksen, julkisuuden tuojana ja sitä kautta myyntiä lisäävänä tekijänä.
Toukokuussa 1903 Rougier osallistui 45 hevosvoimaisella Turcat-Mérylla Pariisi-Madrid -autokilpailuun. Tämä dramaattiset piirteet saanut kilpailu keskeytettiin ja tulokset julistettiin sen mukaisesti, missä järjestyksessä kilpailijat saavuttivat Bordeaux'n kaupungin. Rougier oli raskaimman painoluokan yhdeksäs ja yleiskilpailun yhdestoista.
Rougier osallistui 45 HP Turcat-Mérylla Saksassa 17. kesäkuuta 1904 ajettuun Gordon Bennett Cup -kilpailuun. Keisari Wilhelm II oli määrännyt kisan lähtöpaikaksi Taunus-vuoristossa sijaitsevan Homburgin (Bad Homburg vor der Höhe) kaupungin. Rougier käytti 564 kilometriä pitkän kilpailun suorittamiseen 6 tuntia, 46 minuuttia ja 31 sekuntia, sijoittuen kolmanneksi,[1]
Vuonna 1905 Rougier osallistui 7. elokuuta Belgian Bastognessa ajettuun Circuit des Ardennes raskaiden autojen sarjan kilpailuun. Hän ajoi Lorraine-Dietrich -autollaan kisan nopeimman kierroksen, nopeudella 110,25 km/h.[2][3]
Vuonna 1906 Bastognessa ajetussa Circuit des Ardennes -kilpailussa Rougier ylitti Lorraine-Dietrichillään maaliviivan kolmantena, ajalla 5 tuntia, 50 minuuttia ja 11 sekuntia. Aiemmin samana vuonna ajetussa, ensimmäisessä Ranskan Grand Prix -kilpailussa hän ei sijoittunut.[4][5]
Vuonna 1907 Rougier osallistui Lorraine-Dietrichillä Dieppessä ajettuun Ranskan Grand Prix'hin, mutta hän joutui keskeyttämään kilpailun viidennellä kierroksella.[6]
Rougier osallistui Lorraine-Dietrichillään toukokuun 19. vuonna 1908 ajettuun Pietari-Moskova -autokilpailuun, mutta joutui keskeyttämään jo kilpailun alkutaipaleella. Samana vuonna hän joutui Lorraine-Dietrichin magneetto-ongelmien takia keskeyttämään Dieppessä ajetun Ranskan Grand Prix'n.[7][8]
Vuonna 1921 Rougier saavutti Turcat-Mérylla 2. sijan Korsikalla ajetussa Circuit de Corse -kilpailussa.
Vuonna 1923 Rougier osallistui Tours'ssa ajettuun Ranskan Grand Prix -kilpailuun, tällä kertaa Voisin-merkkisellä autolla, mutta hän keskeytti kilpailun 19 kierroksen jälkeen. Samana vuonna Monzassa ajetussa Italian Grand Prix'ssa hän keskeytti 28 kierroksen jälkeen.[9][10]
Monte Carlo -ralli muokkaa
Vuonna 1909 Monacon Autoklubi (Sport Automobile Velocipedique Monegasque) alkoi, Monacon silloisen ruhtinaan Albert I:n kehotuksesta, järjestää autourheilutapahtumaa. Tämän Rallye Automobile Monte Carlo -nimisen tapahtuman tarkoitus oli koota yhteen eri puolilta Eurooppaa matkaan lähteneet osallistujat. Ranskankielinen sana rallye tarkoittaa mm. hilpeähenkistä kokoontumista ja tämä termi on tätä kautta muuttunut määrätyntyyppisiä autokilpailuja tarkoittavaksi sanaksi.
Vuoden 1911 tammikuussa 23 autoa 11:stä eri pisteestä ympäri Eurooppaa lähti kohden Monacoa. Rougier kuului yhdeksän Pariisista 1020 km:n matkalle lähteneen auton joukkoon. Kilpailun voittajaksi julistettiin 25 HP Turcat-Mérylla ajanut Henri Rougier. Rallin lopputulosta määriteltäessä arvosteluperusteina käytettiin ajosuorituksen lisäksi auton yleistä eleganssia, matkustusmukavuutta ja ajoneuvon kuntoa perillesaavuttaessa. Nykyisin tämä saattaa kuulostaa hauskalta tai jopa mielivaltaiselta, mutta tässä yhteydessä tulee muistaa, että autoilu oli ennen I maailmansotaa Euroopassa yläluokan huvia ja tämäntyyppiset "kilpailut" sen mukaista ajanvietettä. Mutta yhtä lailla tulee muistaa, että pitkät luotettavuusajot olivat ajoneuvojen kehitystyössä hyvä keino testata omia saavutuksia tosielämässä, ja siksi niiden merkitys autojen kehitykselle oli todella merkittävä.[1]
Autojen myynti ja valmistus muokkaa
- Pääartikkeli: Turcat-Méry
Turcat-Méry -autojen valmistus sai alkunsa, kun marseillelainen Alphonse Méry osti vuonna 1895 sekä Panhard- & Levassor että Peugeot -ajoneuvot. Hänen nuorempi veljensä Simon Méry ja lankonsa Léon Turcat, molemmat insinöörejä, käyttivät näitä ajoneuvoja omien suunnitelmiensa mukaisten autojen perustana. Heidän tekemiinsä parannuksiin kuului omaa suunnittelua ollut 2,6-litrainen, sähköisellä sytytyksellä varustettu nelisylinterinen moottori, jossa oli jäähdyttimet molemmissa päissä, viisi vaihdetta eteenpäin ja kaksi taakse. Vuonna 1899, auton ollessa myyntivalmis tuote, he perustivat niitä valmistamaan Turcat-Méry & Cie. -yhtiön. Kolmikolla oli läheiset suhteet paroni Adrien de Turckheimiin, joka valmisti De Dietrich- ja Lorraine-Dietrich -autoja.
Rougierista tuli sekä Turcat-Méry- että Lorraine-Dietrich -merkkien pääedustaja Pariisissa ja myös merkkien tärkeä julkisuuskuvaa muokannut henkilö. Side Lorraine-Dietrich -merkin kanssa pysyi vahvana aina I maailmansodan puhkeamiseen, vuonna 1914, saakka. Turcat-Méry lopetti autojen valmistuksen vuonna 1928.
I maailmansodan jälkeen Rougier osti erän vuosien 1913 / 14 Turcat-Méry alustoja, joita hän kehitti mm. moottoreiden ominaisuuksia parantamalla ja lisäämällä niihin ranskalaisen Henri Perrot'n patenttiin perustuvat, kaikkiin neljään pyörään vaikuttavat rumpujarrut. Autojen korien rakentamisesta vastasi mm. pariisilainen koripaja Million Guillet ja ne myytiin nimellä "Rougier".
Ilmailu muokkaa
Rougier opetteli lentämisen taidon vuonna 1909. Lentokoneena hänellä oli Gnome Omega -moottorilla varustettu Voisin. Marraskuun 18. päivänä vuonna 1909 hänelle myönnettiin Aéro-Club de France:n toimesta Fédération Aéronautique Internationale -järjestön sertifikaatti numero 11.[11] Syyskuussa 1909 järjestetyssä Berliinin Grand Prix -kilpailussa hän voitti palkinnot matkan pituudesta ja lentokorkeudesta. Hänen kilpakumppaninsa, ranskalainen Hubert Latham otti voiton nopeuskilpailussa. Berliinin Grand Prix oli ensimmäinen Saksassa järjestetty lentotapahtuma. Tapahtuman järjestämiseen vaikutti suuresti se yleinen innostus, jonka Orville Wrightin Tempelhofissa ja Potsdamissa, elokuussa 1909, pitämät lentonäytökset olivat saaneet aikaan.[12][13]
Italian Bresciassa syyskuussa 1909 pidetyssä ilmailutapahtumassa hän otti jälleen voiton lentokorkeudessa, peitoten Curtiss No. 2:lla lentäneen amerikkalaisen Glen Curtissin.
Vuoden 1909 aikana hän kilpaili lisäksi Saksan Frankfurtissa ja Britannian Blackpoolissa pidetyissä tapahtumissa, sijoittuen niissä toiselle sijalle. Vihdoin Antwerpenissä hän otti voiton kaikissa kilpailuissa.[13]
Egyptin Heliopolisissa hän voitti ensimmäisen palkinnon "yhteenlasketut etäisyydet" -kilpailussa ja sijoittui toiseksi "pisin lentoetäisyys ilman pysähdystä" -kilpailussa.[13]
Tammikuussa 1910, Monacossa, Rougier sai osakseen suurta huomiota ylitettyään lentämällä sekä Välimeren että Ranskan ja Monacon rajalla sijaitsevan Mont Agel -vuoren.[13]
Vuonna 1910 Rougier liittyi osakkaaksi insinöörien Antoine Odier ja Raoul Vendôme perustamaan yhtiöön, joka valmisti Odier-Vendôme -kaksitasokoneita. Moottorit näihin koneisiin tomitti Turcat-Méry -yhtiö, jonka toinen perustaja, insinööri Léon Turcat oli myös innostunut lentokoneista. Lentokoneita valmistettiin myös nimellä Turcat-Méry-Rougier.[14]
Lähteet muokkaa
- ↑ Teamdan.com - The Gordon Bennett Races (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vivaf1.com - Results 1894-1905 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teamdan.com - Circuit des Ardennes 7. Aug (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teamdan.com - V Circuit des Ardennes, 13. Aug 1906 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teamdan.com - IX Grand Prix de l'Automobile Club de France, 26-27 June 1906 - Le Mans (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teamdan.com - Grand Prix de l'Automobile Club de France, 2 July 1907 - Dieppe (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teamdan.com - St.Petersburg-Moscow Race, 19 May 1908 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teamdan.com - XI Grand Prix de l'A.C.F., 7 July 1908 - Dieppe (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teamdan.com - XVII Grand Prix de l'A.C.F., 2 July 1923 - Tours (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teamdan.com - III Gran Premio d'Italia, 9 September 1923 - Monza (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pedro Amaral - Early aviators, Henri Rougier (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Earlyaviators.com - Henri Rougier
- ↑ a b c d Aviatechno.net - Les cent premiers aviateurs brevetés au monde ; Henri rougier – Brevet n° 11
- ↑ Patrimoine.gadz.org - Antoine Odier - Aix 1901, Un inventeur au service de l'aéronautique
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henri Rougier Wikimedia Commonsissa
