Avaa päävalikko

Helsingin suurmoskeija oli vuosina 2016–2017 vireillä ollut hanke suuren moskeijan rakentamiseksi Helsinkiin.[1]

Hankkeesta oli määrä käynnistää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu aikaisintaan kevätkesällä 2018.[2] Kaupungin virkamiehet hyväksyivät hankkeen,[1][2] mutta kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut sitä. Tämän kielteisen päätöksen jälkeen joulukuussa 2017 hakijat vetivät tonttivarauksensa pois.

Rahoitus ja suunnitteluMuokkaa

Tavoitteena suunnittelussa oli, että moskeija tulisi keskeiselle paikalle.[1] Sen paikaksi suunniteltiin Hanasaarta Sörnäisten rantatien varressa. Lähellä sijaitseva Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2020-luvun alussa.

Hankkeen kustannusarvioksi esitettiin 110–140 miljoonaa euroa, josta suurin osa olisi saatu Persianlahden maista. Varainhankinnan järjestäjäksi ilmaantui Bahrain, joka olisi koordinoinut rahoitusta ja rahoittanut moskeijan imaamien koulutusta. Rahoitus olisi tiettävästi tullut Saudi-Arabiasta ja islamin konservatiivisinta tulkintaa edustavilta arabiliikemiehiltä.[3][4] Ulkomainen rahoitus herätti kysymyksiä julkisessa keskustelussa, sillä rahoituksen pelättiin tuovan mukanaan Suomeen radikaalia islamilaista ajattelua. Joulukuuhun 2017 mennessä Bahrainista oli lähetetty moskeijan suunnitteluun lähes puoli miljoonaa euroa.[1] Helsingin kaupunki katsoi tarvitsevansa apua rahoituksen seuraamiseksi.[2]

Hankkeen tiedottaja Pia Jardi kertoi suunnitellun moskeijan kooksi noin 3 000 neliömetriä, jonka lisäksi siihen olisi liittynyt 15 000 neliömetrin monitoimikeskus, joka oli sisältänyt muun muassa kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja koulutustiloja.[5] Jardi arveli, että moskeijaan tulisi varmaankin miehille ja naisille erilliset tilat. Pidettiin myös mahdollisena, että moskeijan minareeteista tultaisiin antamaan rukouskutsuja. Tiedottaja Jardi kiisti, että moskeijasta voisi tulla radikaalin islamismin keskus, jossa levitetäisiin ääri-islamistista ajattelua.[1]

Taustalla toimivat järjestötMuokkaa

Hanketta vetämään perustettiin 16. joulukuuta 2016 Oasis-säätiö. Säätiön hallituksessa ovat entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari, Abdessalam Jardi, Nuoret Muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan, Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ja entinen puheenjohtaja Mohammed Hussein Omer sekä Pia Aiyad.[6] Säätiöön kuuluvat kirkkohallituksen rahoittama Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, Suomen Muslimiliitto ry ja Suomen Musliminaiset ry. Hanketta tukee Suomi–Bahrain-ystävyysseura. Lisäksi suunnitteluun osallistui Helsingin Diakonissalaitos. Heinäkuussa 2015 tiedotusvälieet uutisoivat kirkkohallituksen roolista suurmoskeijahankkeessa. Uutisointia seuranneina päivinä kirkosta eroaminen eroakirkosta.fi-sivuston kautta kaksinkertaistui.[7][8]

Fokus ry:n puheenjohtaja, entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja. Suomen Muslimiliitto -yhdistykseen kuuluu viisi jäsenjärjestöä. Yksi niistä on Suomen Musliminaiset ry. Pia Jardi toimii kummankin yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Jardi on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustajajäsen.[9]

Hankkeen kaatuminenMuokkaa

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle. Lautakunta perusteli yksimielistä päätöstä muun muassa sillä, että rahoituksen alkuperässä on liian paljon avoimia kysymyksiä. Lautakunnan varapuheenjohtajan mukaan lautakunnan kielteisellä päätöksellä oli olennainen vaikutus myös kaupunginhallituksen oletettuun tulevaan päätökseen moskeijahankkeen etenemisestä.[10] 14. joulukuuta Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Uskonto- ja kulttuurifoorumi Fokus ilmoittivat vetäneensä tontinvaraushakemuksensa pois. He sanoivat aikovansa tutustua kaupunginympäristölautakunnan päätöksen perusteluihin ja harkitsevansa tontinvarausta myöhemmin.[11][12]

Pia Jardi kertoi, ettei taustaryhmä ollut luopumassa hankkeesta vaan hakemus vedettiin pois siksi, että lautakunnan päätöksen jälkeen sen käsittely olisi tuntunut turhalta ja ajan tuhlaukselta. Jardin mukaan oli hyvin mahdollista ja luultavaa, että taustaryhmä jättäisi jossain muodossa uuden hakemuksen Helsingissä.[13] Hankkeen ajajat olivat kertoneet julkisuuteen, että he voivat harkita suurmoskeijan rakennuspaikaksi myös Espoota tai Vantaata.[14] Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kertoi kuitenkin: ”En usko, että näillä edellytyksillä hankkeella olisi Vantaallakaan edellytyksiä toteutua”. Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n Eemeli Peltonen, ei uskonut että hankkeeseen olisi kunnassa kiinnostusta tai kaavallista valmiutta.[15]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Kuuluuko rukouskutsu Helsingissä, jos moskeija rakennetaan? Ja 9 muuta kysymystä Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2017.
  2. a b c Helsingin suurmoskeija lähempänä kuin ennen – arkkitehtuurikilpailu jo puolen vuoden sisällä? Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2017.
  3. Iltasanomat.fi (julkaisuajankohta?)
  4. Katja Kuokkanen, Uhriutuminen on kehno tapa lobata moskeijaa. Helsingin Sanomat 15.5.2017 paperilehdessä suppeampana s. A 19
  5. Helsingin Uutiset
  6. Suurmoskeijan takana on sata miljoonaa hämärää euroa. paivanlehti.fi 29.12.2016
  7. Yle - Moskeijasuunnitelma on saanut ihmisiä eroamaan kirkosta
  8. Eroakirkosta.fi - Kirkosta eroaminen suurmoskeijan takia jatkuu vilkkaana
  9. Kirkko ja Kaupunki 12.06.2015
  10. Lautakunnalta Helsingissä yksimielinen ei moskeijahankkeen jatkoselvittelylle – "Rahoituksen alkuperä mietityttää" Yle Uutiset. Viitattu 12.12.2017.
  11. Uusi niitti suurmoskeijahankkeelle: Tonttivaraus vedetty pois 14.12.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 14.12.2017.
  12. Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija kaatui lopullisesti – Hankkeen vetäjät peruivat tonttivaraus­hakemuksensa 14.12.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.12.2017.
  13. Ovaskainen, Teppo: Pia Jardi: Emme luovu moskeijahankkeesta – ”Näillä näkymillä käsittely olisi turhaa” 14.12.2017. Uusi Suomi. Viitattu 21.12.2017.
  14. Moskeijahanke ei lannistu lautakunnan päätöksestä: "Jos Helsinki ei ole halukas, niin ehkä sitten joku muu" Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2017.
  15. Vantaalla suurmoskeija epäilyttää, Espoossa valmiutta perehtyä yksityiskohtiin Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2017.