Helmi Nuuttila, o.s. Ojala, (24. elokuuta 1881 Sysmä8. helmikuuta 1967 Asikkala) oli Suomen Kulttuurirahaston ensimmäinen suurlahjoittaja, jolla on miehensä kanssa oma nimikkorahasto.[1]

Nuuttilan vanhemmat olivat maanviljelijä Anders (Antti) Kustaa Ojala ja Selma Ojala. Naimisiin hän meni 1909 maanviljelijä, kauppias Walfrid August Nuuttilan (1877–1937) kanssa ja toimi emäntänä pariskunnan omistamalla maatilalla Asikkalan Kalkkisten kylässä. Nuuttila, joka oli käynyt vain kansakoulun, oli kauppiaspuolisonsa kanssa aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa. Hänen miehensä oli myös kunnanvaltuutettu ja kunnallislautakuntien jäsen aina kuolemaansa saakka. Nuuttila oli paikkakunnan Marttayhdistyksen perustajia ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Lapseton pariskunta oli tukenut Kalkkisten rukoushuoneen pystyttämistä, samoin kuin lahjoittanut koululle tontin ja rahaa Turun yliopistolle. Suomen Kulttuurirahaston perustamiseksi oli julistettu keräyskampanja vain kuukautta ennen Walfrid Nuuttilan kuolemaa maaliskuussa 1937, siitä oli tietoa muun muassa L. A. Puntilan kirjoittamissa sanomalehtiartikkeleissa. Nuuttila päätti lahjoittaa rahaston kannatusyhdistykselle heinäkuussa 1937 puoli miljoonaa markkaa, joka oli ensimmäinen suurlahjoitus ja esimerkiltään erittäin huomattava. Myöhemmin Nuuttila lahjoitti hiljaisuudessa vielä toisen vastaavan summan. Vaikka hän olisi halunnut pysyä kokonaan tuntemattomana, niin hän suostui pyynnöstä antamaan nimensä julki ja tuli tunnetuksi Ilmari Turjan lahjoituksesta Suomen Kuvalehteen tekemästä jutusta. Nuuttila oli myös lehden kansikuvassa, marttapuku päällä.[1][2]

Suomen Kulttuurirahasto julkaisiselvennä Nuuttilasta vuonna 1952 Helvi Hyvärisen tekemän veistoksen.

Lähteet muokkaa

  1. a b Maritta Pohls: Nuuttila, Helmi (1881-1967). Suomen Kansallisbiografia. Osa 7. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Sivut 233-234.
  2. Ilmari Turja: Emäntä, joka lahjoitti puolimiljoonaa, Suomen Kuvalehti, numero 31/1937


Aiheesta muualla muokkaa