Helena Siltala
Helena Siltala (vuodesta 1955 Kronqvist; 20. heinäkuuta 1930 Helsinki – 17. heinäkuuta 2022 Helsinki[1]) oli suomalainen jazz- ja iskelmälaulaja, jonka tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat "Ranskalaiset korot", "Tuuli tuo tuuli vie" ja "Pikku midinetti".
| Helena Siltala | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Helena Kronqvist |
| Syntynyt | 20. heinäkuuta 1930 Helsinki |
| Kuollut | 17. heinäkuuta 2022 (91 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Puoliso | Rolf Kronqvist |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi |
| Aktiivisena | 1953–2022 |
| Tyylilajit | iskelmä, jazz |
| Merkittävät teokset | Ranskalaiset korot, Pikku midinetti |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Elämä ja ura muokkaa
Siltala aloitti esiintymisen 1953, jolloin Ossi Aallon orkesterin laulusolistina toiminut Sacy Sand jätti paikkansa ja orkesterin trumpetisti Rolf Kronqvist ehdotti tämän tilalle Helsingin jazzpiireissä tapaamaansa Siltalaa.[2] Levytysura alkoi vuonna 1955. Läpimurto tuli kappaleilla "Ranskalaiset korot", "Tuuli tuo tuuli vie" ja "Pikku midinetti", josta hän sai kultalevyn (25 000 kpl).[3] Hän oli tunnettu etenkin pitkäaikaisesta yhteistyöstään muusikko ja säveltäjä Erik Lindströmin kanssa.[2] Vielä myöhemmällä iälläänkin Siltala lauloi jazzia Lindströmin Dream Teamissa ja Happy Swing Bandissa.[3]
Helena Siltala on itse kertonut tutustuneensa jazziin lankonsa suuren levykokoelman välityksellä ollessaan lapsenpiikana sisarensa perheessä 1940-luvun lopulla, ja erityisesti hän on muistellut ihastuneensa Artie Shawn esityksiin sekä samoihin aikoihin elokuvateattereissa pyörineeseen Glenn Milleristä kertoneeseen elokuvaan.[4] Yhteistyö Erik Lindströmin kanssa alkoi vuonna 1955, jolloin Siltalasta tuli Erikin veljen Olle Lindströmin yhtyeen laulusolisti. Tuon vuoden joulukuussa hän levytti Erik Lindströmin kvintetin kanssa jazzstandardin "Some of These Days" Reino Helismaan suomentamin sanoin "Näinä päivinä". Ensimmäiset Siltalan levyttämät Erik Lindströmin kappaleet olivat vuotta myöhemmin taltioidut "Etkö uskalla mua rakastaa" ja "Tuuli tuo, tuuli vie". Suomessa uutta ranskalaista musette-tyyliä edustaneen "Pikku midinetin" Siltala lauloi levylle jo loppuvuonna 1957, mutta listojen kärkeen se nousi vasta vuoden 1958 syyskuussa.[2]
Erik Lindström kertoi myöhemmin, että hän tunsi Helena Siltalan vahvasti hengenheimolaisekseen, ja häntä viehättivät etenkin Siltalan verevä ääni ja voimakas eläytymiskyky: "Helena tulkitsee sävellykseni juuri niin kuin olen ne ajatellut ja kirjoittanut."[2]
Siltala työskenteli myöhemmin mainostoimiston valokuvalaboratoriossa. Hän oli naimisissa muusikko Rolf Kronqvistin (1929–2002) kanssa, ja he saivat kaksi tytärtä.[3]
Diskografia muokkaa
- Pikku midinetti (1971)
- Unohtumattomat (1992)
- Remembering the good old jazz days (1996)
- 20 suosikkia - Ranskalaiset korot (2002)
- Haaveita (2008)
- The Other Side (2010)
Palkinnot muokkaa
- Jazzlegenda-palkinto 2004
Lähteet muokkaa
- Gronow, Pekka: Siltala, Helena (1930–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 29.3.2022. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Latva, Tony – Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
Viitteet muokkaa
- ↑ Ranskalaiset korot -laulusta tunnettu Helena Siltala kuollut 91-vuotiaana. Helsingin Sanomat, 19.7.2022. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ a b c d Erola, Lasse: Rakkauden sävel: Iskelmän kultakauden naissolistit, s. 56–63. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2010. ISBN 978-952-5874-13-6.
- ↑ a b c Hietanen, Ilona: Kiertueilla ei laulajakaan diivaillut. Helsingin Sanomat 20.7.2010, s. B 4.
- ↑ Bagh, Peter von – Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja, s. 360. Helsinki: Otava, 1986.