Heikki Paasonen (kielitieteilijä)

suomalainen kielitieteilijä

Heikki Paasonen (2. tammikuuta 1865 Mikkeli24. elokuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka keräsi aikoinaan kahdella Venäjälle suuntautuneella tutkimusmatkallaan runsaasti mordvalaista kansanrunoutta.[1][2] Paasonen myös perehtyi tšuvassin, misääritataarin, niittymarin ja hantin kieliin.[3][4][5]

Heikki Paasonen
Henkilötiedot
Syntynyt2. tammikuuta 1865
Mikkeli, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut24. elokuuta 1919
Helsinki, Suomi
Puoliso Mariska Paskay de Palásth
Lapset 4; joista yksi eversti Aladár Paasonen

Biografia muokkaa

Paasosen vanhemmat olivat kauppias Anders Paasonen ja Fredrika Matiskainen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1881 Mikkelin ruotsinkielisestä lyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1888 ja toimi seuraavasta vuodesta vuoteen 1890 saakka tutkijana mordvalaisten parissa. Hänen väitöskirjansa aihe vuonna 1893 olikin Mordwinische lautlehre. Vuonna 1894 Paasosesta tuli priimustohtori ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen dosentti. Paasonen teki tutkimusmatkoja suomalais-ugrilaisten kansojen pariin, myös Unkariin, keräten kieli- ja kansatieteellistä aineistoa. 1902 hänestä tuli Kouluhallituksen ylitarkastaja, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa hän toimi vuosina 1904–1919.[1][2]

Paasonen julkaisi tutkimuksiaan ja aineistokokoelmiaan varsin laajasti ja niitä julkaistiin hänen kuoltuaankin. Esimerkiksi kokoelma Mordwinische Volkslieder I-IV ilmestyi Paavo Ravilan toimittamana vuosina 1938–1947 ja Suomalais-Ugrilainen Seura on toimittanut Paasosen materiaaleihin pohjautuen mordvalaiskielten sanakirjan, joka on näiden kielten leksikologisen tutkimuksen perusta.

Paasosen puoliso vuodesta 1894 oli unkarilaissyntyinen Mariska Paskay de Palásth (k. 1951). Eversti Aladár Paasonen oli heidän poikansa.

Teoksia muokkaa

  • Heikki Paasonen. Matkakertomus mordvalaisten maalta, SUSA XVII, 3. Helsinki 1890
  • Heikki Paasonen. Die Türkischen Lehnwörter im Mordwinischen. Helsingfors, 1897
  • Heikki Paasonen. Mordvinische Lautlehre. Helsingfors, Druckerei der Finnischen Litteraturgesellschaft, 1903
  • Heikki Paasonen. Die finnisch-ugrischen s-laute. Helsinki, Société finno-ougrienne, 1918
  • Heikki Paasonen. Beiträge zur Aufhellung der Frage nach der Urheimat der finnisch-ugrischen Völker. Turku, Turun Suomalaisen Yliopiston Kustantama, 1923
  • Heikki Paasonen; Kai Donner. Ostjakisches Wörterbuch, nach den Dialekten an der Konda und am Jugan. Helsingfors, Société finno-ougrienne, 1926
  • Heikki Paasonen. Mordvalaiset, Suomen suku II. Helsinki 1928
  • Heikki Paasonen; M E Evsevʹev; Mordwinische Volksdichtung. Helsinki, Suomalais-ugrilainen Seura, 1938-1981
  • Heikki Paasonen. H. Paasonens Ost-Tscheremissisches Wörterbuch. Helsinki, Suomalais-ugrilainen Seura, 1948
  • Heikki Paasonen. Eino Karahka; Martti Räsänen. Gebräuche und Volksdichtung der Tschuwassen. Helsinki, Suomalais-ugrilainen Seura, 1949.
  • Heikki Paasonen. Çuvaş sözlüğü. İstanbul : İbrahim Horoz Basımevi, 1950.
  • Heikki Paasonen. Mordwinische Chrestomathie mit Glossar und grammatikalischem Abriss. Helsinki, Suomalais-ugrilainen Seura, 1953
  • Heikki Paasonen. Eino Karahka. Mischärtatarische Volksdichtung. Helsinki, Suomalais-ugrilainen Seura, 1953
  • Heikki Paasonen; T Janurik. Tschuwaschisches Wörterverzeichnis. Szeged: Universitas Szegediensis de Attila József Nominata, 1974
  • Heikki Paasonen; Kaino Heikkilä; Paavo Ravila; Martti Kahla. Mordwinische Volksdichtung Bd. 5. Helsinki, Suomalais-Ugrilainen Seura 1977
  • Mordwinische Volksdichtung. Gesammelt von Ignatij Zorin, Durchgesehen u. transkribiert von Heikki Paasonen, übers. von Kaino Heikkilä u. Paavo Ravila, Herausgeg von Martti Kahla. V. Band. SUST 161. Helsinki 1977, Suomalais-Ugrilainen Seura.
  • Mordwinische Volksdichtung. Gesammelt on Ignatij Zorin, Durchgesehen u. transkribiert von Heikki Paasonen, übers. von Kaino Heikkilä u. Paavo Ravila, Herausgeg von Martti Kahla. VI. Band. SUST 162. Helsinki 1977, Suomalais-Ugrilainen Seura.
  • Heikki Paasonen. Edith Vértes. H. Paasonens südostjakische Textsammlungen. Helsinki, Suomalais-ugrilainen Seura, 1980
  • Heikki Paasonen; Kaino Heikkilä; Hans-Hermann Bartens; A P Feoktistov; G I Ermushkin; Martti Kahla. H. Paasonens Mordwinisches Wörterbuch. Helsinki, Suomalais-ugrilainen seura, 1990-1996
  • Heikki Paasonen; Edith Vértes. H. Paasonens surgutostjakische Textsammlungen am Jugan. Helsinki, Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  2. a b Professori Heikki Paasonen, Uuden Suomen Iltalehti, 25.08.1919, nro 192, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Heikki Paasonen. Çuvaş sözlüğü. İstanbul: İbrahim Horoz Basımevi, 1950
  4. Heikki Paasonen. Eino Karahka. Mischärtatarische Volksdichtung. Helsinki, Somalais-ugrilainen Seura, 1953
  5. Heikki Paasonen; Kai Donner. Ostjakisches Wörterbuch, nach den Dialekten and der Konda und am Jugan. Helsingfors, Société finno-ougrienne, 1926