Avaa päävalikko

Heikinmessut olivat Suomen suojeluspyhimyksen Pyhän Henrikin kunniaksi pidettyjä kirkkojuhlia, joiden vietto alkoi 1200- ja 1300-luvun vaihteessa. Juhlia oli vuosittain kaksi. Pyhimyksen kuolinpäivänä 20. tammikuuta vietettiin "talvi-Heikkiä". Skandinaviassa juhlapäivä oli 19. tammikuuta, johon Suomessakin myöhemmin siirryttiin ja joka nykyäänkin on Heikin ja Henrikin nimipäivä. "Kesä-Heikki" oli Pyhän Henrikin luiden Turkuun siirtämisen eli translaation muistopäivä 18. kesäkuuta.

Suurimmat juhlat vietettiin Turussa ja pienempiä kautta maan. Pyhiinvaelluskohteina olivat kuolinpaikka Köyliönjärven Kirkkosaari ja aiempi hautapaikka eli Nousiaisten kirkko. Heikinmessuja on vietetty myös Pohjoismaissa, Saksassa ja Englannissa, joka oli Pyhän Henrikin synnyinmaa.[1][2]

Jo varhain järjestettiin Turussa juhlapäivinä markkinat. Talvella niihin liittyi heikinmarkkinat (pidettiinhän ne Heikin päivänä) ja kesällä tuohimarkkinat.[3] Tuohimarkkinoita pidettiin vielä 1900-luvun alussa.[2] Turun, Nousiaisen ja Köyliön yhdisti aikoinaan kesällä käytössä ollut kesätie, jota pyhiinvaeltajat ja kauppamiehet käyttivät. Tähän niin kutsuttuun Sant Henrikin tiehen liittyi ympäröiviltä seuduilta tulevia muita teitä.[3]

Turun lisäksi toinen merkittävä Heikinmessujen aikainen kokoontumispaikka oli Kokemäen Ylistaron kylässä sijaitseva Pyhän Henrikin saarnahuone ympäristöineen. Perimätiedon mukaan piispa vietti rakennuksessa viimeisen yönsä ennen Köyliönjärven jäällä tapahtunutta surmaansa. Saarnahuoneesta tuli myöhemmin merkittävä pyhiinvaelluspaikka, jossa Heikinmessujen aikaan järjestettiin lisäksi kärjäjiä ja markkinoita. [4]

LähteetMuokkaa

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana Henrik Pyhä.
  2. a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana heikinmessut.
  3. a b Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana heikinmessut.
  4. Tapio Salminen: Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudelta 1860-luvulle. Viitattu 15.1.2013.