Harvardin yliopisto

yliopisto Cambridgessa, Massachusettsissa, Yhdysvalloissa
(Ohjattu sivulta Harvard)

Harvardin yliopisto on yhdysvaltalainen yliopisto Cambridgessa lähellä Bostonia Massachusettsin osavaltiossa. Harvard on yksityinen yliopisto, joka perustettiin vuonna 1636 ja nimettiin ensimmäisen lahjoittajan John Harvardin mukaan. Se on Yhdysvaltojen vanhin yliopisto. Harvard kuuluu itärannikon kahdeksan yksityisen huippukorkeakoulun verkostoon Ivy Leagueen. Harvard sijoittuu säännöllisesti kärkitiloille maailman yliopistorankingeissa.[1]

Harvardin yliopisto
Harvard University
lat. Universitas Harvardiana
Motto Veritas (suom. Totuus)
Perustettu 1636
Tyyppi yksityinen yliopisto
Säätiön varat 32 miljardia $
Rehtori Alan Garber (vt.)
Henkilökunta 2 100
Opiskelijoita 21 000
Jatko-opiskelijoita 14 500
Sijainti Cambridge, Massachusetts
Yhdysvallat
Kampus 380 eekkeriä, 154 hehtaaria
Yhteistyö Ivy League
Sivusto www.harvard.edu
Oikeustieteellisen tiedekunnan Austin Hall.

Harvardin tiedekunnat sijaitsevat Cambridgessa, Bostonissa (lääke- ja terveystiede) sekä Bostonin Allstonissa (kauppatiede).[2] Harvardissa on kymmenen tiedekuntaa sekä Radcliffe Institute for Advanced Study.[3] Lisäksi Harvardissa on yli 300 keskusta, instituuttia ja projektia.[4]

Tiedekunnat

muokkaa

Harvardiin kuuluu Harvard College ja 10 tiedekuntaa:

Historia

muokkaa
 
John Harvardin patsas yliopistolla (pronssi, Daniel French, 1884). Koska John Harvardista ei ole kuvia, patsaan mallina käytettiin yliopiston opiskelijaa, jonka arveltiin muistuttavan Harvardia.[7]

Harvard perustettiin vuonna 1636, ja se on Yhdysvaltain vanhin yliopisto.[8] Se sai nimensä yliopiston ensimmäisen lahjoittajan John Harvardin mukaan, joka jätti vuonna 1638 kirjastonsa ja puolet perinnöstään collegelle.[3] College osti ensimmäiset tilansa joko vuonna 1637 tai 1638, yhden rakennuksen ja eekkerin maata nykyisiltä sijoiltaan. Pastori Henry Dunster nimitettiin vuonna 1640 Harvardin ensimmäiseksi rehtoriksi. Collegen ensimmäisissä valmistujaisissa vuonna 1642 valmistui yhdeksän opiskelijaa.[5]

Harvard Hallissa syttyi vuonna 1764 tulipalo, jossa kaikki John Harvardin kirjat tuhoutuivat yhtä lukuun ottamatta. Harvard sai virallisesti yliopiston aseman vuonna 1780, kun se Massachusettsin perustuslaissa määriteltiin yliopistoksi. Ensimmäinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta (Medical School), perustettiin 1782.[5]

Harvardissa oli 1800-luvun alussa alle 200 opiskelijaa, joista neljä viidesosaa Massachusettsista ja suurin osa Bostonista. Yliopiston opiskelijakunta alkoi laajeta 1800-luvun lopulla.[9] Kurssien valikoima kasvoi ja monipuolistui, ja opiskelijat saivat valita kurssinsa vapaasti. Luentomuotoinen opetus korvasi vanhan ulkoalukumenetelmän.[6] Vuosina 1953–1971 tieteen saaman valtiontuen ja varainkeruun ansiosta yliopiston rakennuskantaa voitiin laajentaa ja kunnostaa ja palkkoja ja opintotukea parantaa ja perustaa uusia professuureja. Valtion tuen vähennyttyä 1970-luvulla yksityisen rahoituksen osuus kasvoi.[6] Perustutkinto-opiskelijat alkoivat 1970-luvun lopulla opiskella tietyn määrän yleissivistäviä Core Curriculum -kursseja.[10] Naiset opiskelivat Radcliffe Collegessa vuodesta 1879 vuoteen 1999, jolloin se liitettiin Harvard Collegeen.[11] 1990-luvun jälkeen Harvardissa on panostettu entistä enemmän kansainvälisyyteen ja alempien sosiaaliluokkien opiskelumahdollisuuksiin.[6]

Opiskelijat

muokkaa
 
Harvard Yard talvella. Taustalla ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden asuntolat.

Harvardissa on noin 21 000 opiskelijaa, joista perustutkinto-opiskelijoita Harvard Collegessa 6 700 ja jatko-opiskelijoita 14 500.[3] Vuonna 2007 Harvardissa oli 3 400 ulkomaista opiskelijaa ja lähes 2 500 ulkomaista stipendiaattia.[12] Naisia ja miehiä on opiskelijoista nykyisin yhtä paljon. Naiset saivat Harvardissa vuonna 1975 yhtäläisen opiskeluoikeuden. Sitä ennen opiskelijoista vain 20 % oli naisia.[13]

Opiskelijavalinta

muokkaa

Harvardiin valitaan uudet opiskelijat viiden valintakategorian antamien pisteiden pohjalta. Kategoriat ovat opintomenestys, kouluajan ulkopuolinen toiminta, urheilumenestys, henkilökohtainen (personal) ja kokonaisuus (overall). Hakijalle on hyötyä myös siitä, jos joku hänen suvustaan on aiemmin käynyt Harvardin. Harvard sanoo monimuotoisuuden tavoittelun olevan tärkeässä osassa opiskelijavalinnoissa.[14]

Harvard Collegeen hyväksyttiin vuonna 2018 kaikkiaan 2 024 uutta opiskelijaa yhteensä 42 749 hakijan joukosta. Opintonsa aloitti 1 653 opiskelijaa eli 82 prosenttia hyväksytyistä.[15] Jatkotutkintoa opiskelemaan otetaan koulusta riippuen 3–11 prosenttia hakijoista.[16]

Vuoden 2018 uusista opiskelijoista oli aasialaisamerikkalaisia 23 prosenttia, afroamerikkalaisia 15 prosenttia, latinalaisamerikkalaisia 12 prosenttia, intiaaneja 2 prosenttia ja havaijilaisia 0,4 prosenttia. Ulkomaalaisia opiskelijoita oli 13 prosenttia.[15]

Opinnot

muokkaa

Harvard Collegen ensimmäinen vuosi on melko vapaa. Pakollisiin opintoihin kuuluu vain kirjoittamisen kurssi ja vieraan kielen koe. Opiskelijoiden täytyy asua yliopiston asuntoloissa. Opiskelijat ottavat yleensä neljä kurssia lukukautta kohti.[17] Vuodesta 2008 lähtien uudet opiskelijat ovat opiskelleet yleissivistäviä General Education Requirement -kursseja oman alansa ulkopuolelta.[18]

Harvard tarjoaa lisäksi täydennyskoulutusta kesäyliopistossa, Extension Schoolissa ja Institute for Learning in Retirementissa.[19]

Opintomaksut

muokkaa
 
Harvard Medical School Bostonissa.

Hakemukset käsitellään hakijan taloudellisista edellytyksistä riippumatta. Yliopisto antaa opiskeluaikana avustuksia niitä tarvitseville opiskelijoille.[20]

Opiskelu ja majoitus Harvard Collegessa maksoi vuonna 2011–2012 kaikkine kuluineen 52 650 dollaria, josta 36 300 dollaria opetuksesta. Yli 60 prosenttia opiskelijoista saa stipendin, joka on vuonna 2013 keskimäärin 40 000 dollaria. Keskimääräinen vuotuinen opintojen hinta on stipendistä nauttivalla opiskelijalla 11 500 dollaria. Kustannusten suuruus riippuu opiskelijan perheen vuosituloista ja omaisuudesta. Yliopisto jakaa tukina vuosittain yhteensä 166 miljoonaa dollaria.[3]

Tutkinnot

muokkaa

Harvardin tutkintojen lukumäärät 2011:[21]

Tutkinto Lkm.
Harvard College 1 646
Harvard Graduate School of Arts and Sciences 920
Harvard Business School 951
Harvard Dental School 73
The Graduate School of Design 249
Harvard Divinity School 142
The Graduate School of Education 700
The John F. Kennedy School of Government 513
Harvard Law School 769
Harvard Medical School 196
The School of Public Health 441
Harvard Extension School 792
American Repertory Theater 24
Yhteensä 7 416

Järjestötoiminta

muokkaa

Harvardin opiskelijajärjestö on Alpha-Iota of Massachusetts.[22] Alumnijärjestö on Harvard Alumni Association (HAA). Harvard-klubeja toimii yli 70 maassa.[23] Harvardilla on paljon urheilutoimintaa ja noin 60 urheilujoukkuetta. Harvard College ei myönnä urheilustipendejä, mutta yliopistolla on silti useita joukkueita Yhdysvaltain yliopistosarjojen ylimmillä tasoilla.[24]

Arkkitehtuuri ja rakennukset

muokkaa
 
Annenberg Hall, sisällissodan muistomerkki jossa on nykyisin teatteri ja opiskelijaruokala.

Harvardin lukuisat tornit erottuvat hyvin Cambridgen katukuvassa.[25] Harvardin arkkitehtuuri on monipuolista ja heijastaa yliopiston pitkää historiaa. Yliopistoon kuuluu yli 600 rakennusta Cambridgessa, Bostonin keskustan lounaispuolella, Allstonissa ja muualla[2]. Vanhimmat rakennukset ovat siirtomaa-ajalta, ja vanhin säilynyt on Massachusetts Hall (1721). Toisen maailmansodan jälkeen on rakennettu yli 70 uutta rakennusta, joiden arkkitehteina ovat toimineet muun muassa Walter Gropius ja Le Corbusier. Vanhimmat rakennukset ovat puritaanisen perinteen mukaisesti koruttomia. 1800-luvun puolivälin rakennukset noudattivat englantilaisen arkkitehtuurin mallia; niistä merkittävin on goottilaistyylinen Memorial Hall (1878). Vanhan rakennuskannan tunnusmerkkinä on punatiili. Monissa uudemmissa rakennuksissa on käytetty valkoista betonia, mutta 1970-luvulla palattiin tiilirakentamiseen. 1980-luvulla käynnistettiin useita rakennusten kunnostusprojekteja.[26]

Harvardissa on kolme suurta taidemuseota, Fogg, Busch–Reisinger ja Sackler.[27] Harvardin kirjastossa on noin 17 miljoonaa nidettä.[3] Harvardin karttakokoelma on Yhdysvaltojen vanhin ja yksi suurimmista: siihen kuuluu yli 400 000 karttaa.[28]

Tunnukset

muokkaa

Harvardin motto on Veritas (lat. 'totuus').[3] Moton luonnos on peräisin vuodelta 1643, ja se otettiin käyttöön vähitellen vuodesta 1843 alkaen. Vaakunan kolme avointa kirjaa kuvaavat tietoa.[29]

Harvardin tunnusväri on voimakas punaisen sävy Harvardin karmiininpunainen.[3] Väriä käytettiin ensimmäisen kerran soutukilpailussa 1858, kun Harvardin joukkue hankki itselleen punaiset huivit erottuakseen muista joukkueista. 1800-luvun lopulla käytettiin yliopiston tunnusvärinä myös purppuraa, mutta vuonna 1875 karmiininpunainen voitti sen opiskelijoiden äänestyksessä. Karmiininpunainen otettiin virallisesti Harvardin väriksi vuonna 1910.[30]

Harvardin tunnuslaulu on Samuel Gilmanin ”Fair Harvard” vuodelta 1836.[31]

Talous

muokkaa

Harvardin omaisuus vuonna 2011 oli 32 miljardia dollaria.[3] Tiedekunnat ja yksiköt ovat taloudellisesti hyvin itsenäisiä.[32]

Merkittävät henkilöt

muokkaa

Henkilökunta

muokkaa

Harvardin rehtori on 2023 alkaen ollut Claudine Gay. Hän on yliopiston historian 30. rehtori.[33] Harvardissa on viisi vararehtoria, ja tiedekuntia johtavat dekaanit.[34] Harvardin opetushenkilökuntaan kuuluu noin 2 100 työntekijää, joiden lisäksi opetussairaaloissa on henkilökuntaa yli 10 000.[3]

Erityisen ansioituneille professoreille voidaan antaa ”University Professor” -asema tunnustuksena heidän saavutuksistaan. Asema sallii heidän toimia yli yliopiston tiedekuntien rajojen.[35] Harvardin henkilökuntaan on vuoteen 2013 mennessä kuulunut kaiken kaikkiaan 44 Nobel-palkittua.[3]

Rehtorit

muokkaa

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Harvardin yliopiston rehtoreina:

Julkaisuja

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Bethell, John T.; Hunt, Richard M.; Shenton, Robert: Harvard A to Z. (Sivunumerot painetun version mukaan) Harvard University Press, 2004 (alkuperäinen). ISBN 9780674020894

Viitteet

muokkaa
  1. Liiten, Marjukka: Viisi yliopistoa Suomesta Shanghain rankinglistalla 16.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.5.2013.
  2. a b Physical Plant: FY2009 Harvard Real Estate Services. Arkistoitu 5.9.2012. Viitattu 19.5.2013.
  3. a b c d e f g h i j Harvard at a Glance Harvard University. Viitattu 19.5.2013.
  4. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 302
  5. a b c d e f g h i j k Historical Facts Harvard University. Arkistoitu 5.8.2015. Viitattu 6.6.2013.
  6. a b c d About Harvard College: A Brief History of Harvard College Harvard College. Arkistoitu 24.4.2011. Viitattu 8.6.2013.
  7. John Harvard's Fiftieth Anniversary Approaches 13.3.1934. The Crimson. Viitattu 6.6.2013.
  8. Harvard University Top Universities. Viitattu 19.5.2013.
  9. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 3
  10. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 74
  11. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 294–295
  12. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 2
  13. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 4
  14. Anemona Hartocollis: Harvard Rated Asian-American Applicants Lower on Personality Traits, Suit Says The New York Times. 15.6.2018. Viitattu 19.10.2018.
  15. a b A Brief Profile of the Admitted Class of 2022 2018. Harvard College. Viitattu 19.10.2018.
  16. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 5
  17. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 138–139
  18. Academic Information: Program in General Education Requirement Harvard College Handbook for Students. Arkistoitu 5.12.2010. Viitattu 19.5.2013.
  19. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 71
  20. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 4–5
  21. Degrees and Certificates Conferred: Academic Years 2007–2011 Harvard School Registrars. Arkistoitu 22.5.2013. Viitattu 19.5.2013.
  22. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 14
  23. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 16–17
  24. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 35
  25. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 337
  26. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 19–24
  27. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 30
  28. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 250
  29. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 26–27
  30. History of Harvard University Harvard University. Viitattu 19.5.2013.
  31. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 120
  32. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 107–108
  33. History of the Presidency Harvard University. Viitattu 31.8.2019. (englanniksi)
  34. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 81
  35. Bethell, Hunt, Shenton 2004, s. 348

Aiheesta muualla

muokkaa