Avaa päävalikko

Harjaantumisopetus on opetusta, joka on suunnattu kehitysvammaisille oppivelvollisille, jotka eivät pysty suorittamaan normaalia perusopetusta tai erityisopetusta.[1]

Opetus perustuu opetussuunnitelmaan, jossa otetaan huomioon oppilaan erityistarpeet ja oppimisen mahdollisuudet. Harjaantumisopetus alkaa lapsen ollessa 6-vuotias ja loppuu, kun lapsi täyttää 16. Opetusta annetaan peruskoulun yhteydessä olevilla erillisillä harjaantumisluokilla tai erityiskoulussa. Vaihtoehtoisesti opetusta voidaan antaa laitos- tai sairaalakouluissa tai niin sanottuna kotiopetuksena.[1]

OpetusMuokkaa

Harjaantumisopetuksessa on tavoitteena oppilaiden jokapäiväisessä elämässään tarvitsemien taitojen kartuttaminen.[1]

Harjaantumisopetusta varten sovelletaan kahdenlaisia opetussuunnitelmia:

EHA 1Muokkaa

EHA 1 -suunnitelma on tarkoitettu lievemmin kehitysvammaisille oppivelvollisille. Opetussuunnitelmassa harjannetaan taitoja ja valmiuksia, joita oppilas tarvitsee selvitäkseen yhteiskunnassa itsenäisesti. Näitä ovat muun muassa vuorovaikutustaidot sekä työelämään siirtyminen.[2]

EHA 2Muokkaa

EHA 2 -opetussuunnitelma on tarkoitettu vaikeammin vammautuneille. EHA 2 -suunnitelmassa oppiaineet on kytketty melko tiiviisti hoidollisen vuorovaikutuksen yhteyteen.[1] Opetussuunnitelma on jaettu neljään toiminta-alueeseen: motoriikkaan, viestintään, sosiaalisiin taitoihin ja päivittäisiin taitoihin. Toiminta-alueet korvaavat peruskoulun oppiainejaon.[1]

HistoriaMuokkaa

Suomessa Koululainsäädäntö uudistettiin vuonna 1979, jolloin laki velvoitti kunnat perustamaan harjaantumiskoulut ja/tai -luokat kehitysvammaisille oppivelvollisille. Koululaki tuli käyttöön Suomessa vuonna 1985, jolloin lievemmin kehitysvammaisten opetus siirtyi peruskoulun yhteyteen. Lakia uudistettiin vuonna 1997 ja tuolloin myös vaikeasti kehitysvammaiset siirtyivät peruskoulun piiriin.[1]

LähteetMuokkaa