Harappa
Harappa (pandžabiksi ja urduksi ہڑپہ, Haṛappah) on jo raunioitunut kaupunki Punjabissa, Koillis-Pakistanissa. Paikka on nykyisen Harappan lähellä noin 35 km Sahiwalista lounaaseen ja Lahoresta etelään. Harappa oli kukoistusaikanaan noin 2600–1900 eaa. yksi Indus-kulttuuriin suurimmista keskuksista. Asutus väheni huomattavasti noin 1800 eaa. Paikka hylättiin lopullisesti noin 1300 eaa.
Harappa sijaitsi Punjabissa Ravi-joen muinaisen uoman lähellä. Induskulttuuria sanotaankin monesti Harappan kulttuuriksi. Varhaisin paikan ajoitus on radiohiilivuosina noin 2750 eaa., mikä vastaa kalenterivuosina noin 3200–3300 eaa. Harappa löydettiin jo 1870-luvulla, mutta sitä alettiin kaivaa vasta 1920-luvulla.
Harappa oli linnoitettu ja koostui ainakin kahdesta osasta: ylimystön "linnavuori" lännessä ja tavallisempien ihmisten asuttama "alakaupunki" idässä. Harappan linnoitus on alaltaan 215 × 460 m ja korkeus 7 m. Indus-sivistyksen kausi alkoi Harappassa noin 2600 eaa. Induskulttuurin "Harappan perinne" päättyi Harappassa välillä 1900–1500 eaa. ja vaihtui toisenlaiseen Kalmisto H -kulttuuriin, jota pidetään indoiranilaisena. Indoiranilaisten uskotaan hyökänneen Harappaan ja hävittäneen sen. He toivat mukanaan Kalmisto H -kulttuurin, johon liittyi polttohautaus. Harappasta on löydetty kaduilta ihmisiä rikottuine kalloineen. Harappasta on löydetty kuparikirveitä jollaisia on Iranissa paikoissa Tepe Hissar III, Shah Tepe, Turang Tepe.
Historia muokkaa
Harappassa asuttiin noin 3300–1600 eaa. Harappa IA eli Ravi-vaiheessa asutuksen koko oli ehkä vain 1–2 ha.[1] Mutta Harappa saattoi olla ensimmäinen varhainen suuri keskus. Se kasvoi Kot Diji-vaiheessa noin 2800–2500 eaa. 25 ha kokoon. Kauppaa käytiin tällöin Afganistanin ja etelän rannikkokaupunkien kanssa. Siellä oli suurimmillaan ainakin 10 000,[2] ehkä jopa 23 500–40 000 asukasta eli se oli sen ajan normien mukaan suuri kaupunki. Samaan kokoluokkaan kuuluivat muun muassa Mohenjo-Daro ja Rakhigarhi. Kaupungin ala oli suurimmillaan ainakin 43 ha[2], luultavasti huomattavasti enemmän, ehkä noin 150 ha noin vuonna 2500 eaa.[3] Harappasta on löydetty varhaisin Indus-kirjoitus ajalta noin 3500 eaa.
Harappassa oli noin 23 500 asukasta, ja sen pinta-ala oli noin 150 hehtaaria.lähde? Varhaisin kaupunki Kot Diji -vaiheessa noin 2800–2500 käsitti 25 ha, ja kaupunki laajeni noin vuoteen 2600 eaa. mennessä alaan 150 ha ja ehkä noin 23 500 asukkaaseen.lähde?
Harappan historia jakautuu kolmeen vaiheeseen:
- 3A (2600–2450 eaa.)
- 3B (2450–2200 eaa.)
- 3C (2200–1900 eaa.)
Kaupunkia rakennettiin tuolloin jatkuvasti. Voimakas kasvu alkoi vuoden 2450 jälkeen B- ja C-vaiheissa. Kaupungissa ei havaita minkäänlaista jakoa eri alueisiin. Talojen koot vaihtelivat yhden huoneen taloista yli kymmenen huoneen suurtaloihin. Lähes jokaisessa talossa on oma kaivo.
| Ajoitus | Vaihe | Aikakausi |
| 3300–2800 | Harappa 1 (Ravi-vaihe) | |
| 2800–2600 | Harappa 2 (Kot Diji -vaihe, Nausharo I, Mehrgarh VII) | |
| 2600–1900 | Harappa-kulttuuri (Indus-kulttuuri) | Yhtenäistymisen kausi |
|---|---|---|
| 2600–2450 | Harappa 3A (Nausharo II) | |
| 2450–2200 | Harappa 3B | |
| 2200–1900 | Harappa 3C | |
| 1900–1300 | Myöhäisharappalainen (Kalmisto H -kulttuuri) | Hajaannuksen kausi |
| 1900–1700? | Harappa 4 | |
| 1700–1300? | Harappa 5 |
Jaksot 4 ja 5 eivät ole ajoitetuja kunnolla. Indus-sivilisaatio päättyi kaupungissa jsoksu välillä 1900–1500 eaa. Harappa 5 -vaihe päättyy rautakauden alkuun ja arjalaisten tuloon viimeistään tällöin.
Väkivalta ja sairaudet muokkaa
Harappasta on löydetty ainakin kaksi hautausmaata. Niistä toinen on R-37 varsinaiselta Harappan kaudelta, ja toinen myöhäisharappalainen Kalmisto H. Kalmisto H:n alemmassa 2-kerrostumassa hautaukset ovat ajalle tyypillisiä ruumis polvet koukussa-hautauksia[4]. Mutta ylemmässä 1-kerrostumassa on polttohautauksia saviruukkuihin[5][6]. Erään tutkimuksen mukaan noin 8 %:ssa Harappan hautausmaa R-37:sta löydetyistä kalloista oli noin 2450–2150 eaa. väkivallan merkkejä. Samana analyysin mukaan Harappan hajoamisvaiheessa 1900–1700 eaa. väkivalta kasvaa niin, että 40–50 % haudattujen miesten ja naisten kalloissa on jälkiä väkivallasta, ja 33–66 % lapsien. Lapset ja naiset olivat miehiä useammin väkivallan uhreja. Tämä saattaa viitata siihen, että yhteiskunta oli hajonnut ja heikoimmat joutuivat helpommin väkivallan uhreiksi. Harappasta on yhtä lailla löydetty merkkejä spitaalista ja tuberkuloosista[7].
Pinta-ala muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Origin of Early Harappan Cultures in the Sarasvati Valley: Recent Archaeological Evidence and Radiometric (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Modelski, George: Cities of the Ancient World: an Inventory (-3500 to -1200) Department of Political Science, University of Washington. 10.6.1997. Arkistoitu 20.4.2012. Viitattu 4.9.2018.
- ↑ Staff Room, Cities of Indus, Development of Cities The British Museum. Viitattu 4.9.2018.
- ↑ A typical burial in the second stratum of Cemetery at Harappa www.harappa.com. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Three vessels www.harappa.com. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Large burial urn www.harappa.com. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Gwen Robbins Schug, Kelsey Gray, V. Mushrif-Tripathy, A. R. Sankhyan: A peaceful realm? Trauma and social differentiation at Harappa. International Journal of Paleopathology, 1.6.2012, nro 2–3, s. 136–147. doi:10.1016/j.ijpp.2012.09.012. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Harappa Important People Hinduism Buddhism Mauryan Dynasty Key Vocabulary Gupta Empire Potpourri 100 200 300 400 100 200 300 400
- ↑ A Brief Introduction to the Ancient Indus Civilization
- ↑ Bricks and urbanism in the Indus Valley rise and declineurbanism in the Indus Valley rise and decline Aurangzeb Khan Carsten Lemmen, Helmholtz-Zentrum Geesthacht Germany 2015, s. 3