Hantavirukset

virussuku

Hantavirukset ovat bunyavirusten heimoon kuuluvia viruksia, jotka aiheuttavat niin sanottuja viruszoonooseja eli selkärankaisista eläimistä ihmiseen ja päinvastoin tarttuvia virustauteja.

Hantavirukset
Elektronimikroskooppikuva Sin Nombre-viruksesta.
Elektronimikroskooppikuva Sin Nombre-viruksesta.
Virusten luokittelu
Ryhmä: (-)ssRNA-virukset
Kunta: Virukset
Heimo: Bunyaviridae
Suku: Hantavirus
Lajit
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Hantavirukset Wikispeciesissä

Ensimmäisen kerran hantavirus tunnistettiin vuonna 1950 Korean sodassa. Sen aiheuttamaa sairautta oli havaittu korealaisissa maanviljelijöissä jo aiemmin. Viruksen eristi tohtori Lee Ho-Wang vuonna 1976, ja se nimettiin korealaisen Hantan-joen mukaan.

Kuinka vakavan taudin virus uhrissaan aiheuttaa, riippuu paljolti virustyypistä. Virus saattaa myös käyttäytyä eri isännissä eri tavoin. Joissakin tapauksissa tartunta ei aiheuta sairastuneessa henkilössä juurikaan oireita, kun taas toisessa henkilössä taudinkuva saattaa muuttua vakavaksikin, vaikka sairastunut olisi nuori ja muutoin terve.

TarttuminenMuokkaa

Tauti tarttuu infektoituneen eläimen (jyrsijän) eritteistä, esimerkiksi ulosteista. Infektoitunut eläin ei oireile eikä kärsi taudista, joskaan se ei myöskään tule koskaan paranemaan infektiosta, vaan tulee levittämään sitä lopun elämää. Tautia levittävien eläimien määrä on suoraan yhteydessä näiden elinoloihin kuten saatavilla olevaan ravintoon ja sääoloihin. Näille eläimille suotuisina vuosina niiden populaatio kasvaa, ja samalla lisääntyy sellaisten ulosteiden määrä, joista ihminen saattaa saada tartunnan. Ainoa Suomessa esiintyvä hantavirus on Puumala-virus, joka aiheuttaa myyräkuumeen. Hantaviruksista Andes tarttuu suoraan ihmisestä toiseen.

TautityypitMuokkaa

Hantavirukset aiheuttavat kahdenlaista tautia: munuaisoireista verenvuotokuumetta HFRS:ää (Hemorrhagic Fever with Renal Syndrome) ja keuhko-oireista infektiota HPS:ää (Hantavirus Pulmonary Syndrome). Kumpaakin esiintyy eri puolilla maailmaa. Hantaviruksia on tähän mennessä löydetty toistakymmentä.

Oireet: HPSMuokkaa

Yhdysvalloissa vuonna 1993 tunnistetun Sin Nombre -HPS-viruksen (esp. sin nombre = ei nimeä) oireet ovat samanlaiset kuin flunssassa: kuume, yskä, nuha, yleinen väsymys ja lihassäryt. Lisäksi kuitenkin keuhkot alkavat täyttyä verellä, jolloin uhri tukehtuu, eli tauti on luonteeltaan tappava. Sin Nombre on tällä hetkellä hantaviruksista vaarallisin.

 
Sin Nombrea levittävä peurahiiri.

Oireet: HFRSMuokkaa

HFRS:ää aiheuttavista viruksista vaarallisinta muotoa, ent. Korean verenvuotokuumetta aiheuttaa Hantaan, jota tavataan varsinkin Pohjois-Aasiassa. Munuaisoireisen verenvuotokuumeen itämisaika on 2–4 viikkoa. Sen jälkeen alkavat tyypilliset verenvuotokuumeen oireet kuten korkea kuume, vatsa-, selkä- ja munuaisoireet, maksatulehdukset sekä verenvuodot.

Hanta SuomessaMuokkaa

Ainoa Suomessa esiintyvä hantavirus on HFRS-myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus. Nimi juontaa juurensa Puumalan kuntaan missä virustutkijat Markus Brummer-Korvenkontio ja Antti Vaheri eristivät viruksen metsämyyrän keuhkoista ja antoivat sille nimen löytöpaikan mukaan. He ovat kehittäneet myös menetelmän (serologinen toteamismenetelmä, serologia=seerumioppi), jolla viruksen kehittämä sairaus voidaan varmistaa.

Suomi on Euroopan kärjessä hantavirusinfektioiden määrässä. Vuonna 2016 löydettiin 1663 tartuntaa.[1]

2–4 viikon kuluttua tartunnasta alkavat oireet, jotka ovat heijastumia munuaisten vajaatoiminnasta: kuume, päänsärky ja pahoinvointi sekä vatsa- ja selkäkivut. Vähän myöhemmin alkaa ilmetä suoranaista munuaisten vajaatoimintaa kuten virtsamuutoksia (muun muassa virtsan vähenemistä). Munuaiset muuttuvat kosketusaroiksi. Näkö- ja tajunnanhäiriöitä saattaa ilmetä osalla sairastuneista. Joskus potilas joutuu turvautumaan dialyysihoitoon. Verenvuoto ei kuitenkaan ole myyräkuumeessa kovin yleistä vaan pikemminkin harvinaista, vaikka tauti onkin HFRS-tyyppiä.

Hantavirukset jaoteltuina kantavan eläimen mukaanMuokkaa

Hiirien ja rottien levittämätMuokkaa

HantaanMuokkaa

Kantaja: peltohiiri. Esiintyminen: Kaukoitä (Korea, Kiina). Tyyppi: HFRS.

DobravaMuokkaa

Kantaja: metsä- ja peltohiiri. Esiintyminen: Balkan, Viro ja Venäjä. Tyyppi: HFRS.

SeoulMuokkaa

Kantaja: rotat, hiiret. Esiintyminen: Aasia. Tyyppi: HFRS.

Myyrien levittämätMuokkaa

PuumalaMuokkaa

Kantaja: metsämyyrä (Suomessa punaruskea metsämyyrä). Esiintyminen: Eurooppa. Aiheuttaa myyräkuumetta. Tyyppi: HFRS.

TopografovMuokkaa

Kantaja: sopulit. Esiintyminen: Siperia.

Prospect HillMuokkaa

Kantaja: niittymyyrä. Esiintyminen: Yhdysvallat. Ei aiheuta tautia ihmisessä.

TulaMuokkaa

Kantaja: kenttämyyrä. Esiintyminen: Keski-Eurooppa. Ei aiheuta tautia ihmisessä.

Uuden maailman myyrien levittämätMuokkaa

Sin Nombre (Muerto Canyon ("Kuolemankanjoni") -virus)Muokkaa

Kantaja: peurahiiri. Esiintyminen: Pohjois-Amerikka. Tyyppi: HPS.

New YorkMuokkaa

Kantaja: valkojalkahiiri. Esiintyminen: Yhdysvallat. Tyyppi: HPS.

BayouMuokkaa

Kantaja: riisirotta. Esiintyminen: Amerikka. Tyyppi: HPS.

AndesMuokkaa

Kantaja: pitkähäntähiiri. Esiintyminen: Argentiina. Tyyppi: HPS. Tarttuu myös suoraan ihmisestä toiseen.

Hyönteissyöjien levittämätMuokkaa

ThottapalayamMuokkaa

Kantaja: päästäiset. Esiintyminen: Intia.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta sampo.thl.fi. 2017.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.