Hannu Raitio
Hannu Juhani Raitio (s. 5. heinäkuuta 1952 Parkano) on filosofian tohtori.[1] Hän suoritti ylioppilastutkinnon Parkanon yhteiskoulussa vuonna 1971 ja jatkoi opintojaan Oulun yliopistossa pääaineenaan kasvitiede. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1975 jota seurasi filosofian kandidaatin tutkinto vuonna 1976. Aineyhdistelmään kuuluivat kasvitiede (ekologis-systemaattinen linja), maantiede, kemia ja tilastotiede. Filosofian lisensiaatin tutkinnon Raitio suoritti vuonna 1987 ja väitteli Filosofian tohtoriksi Oulun yliopistossa vuonna 1990.[2] Opiskeluaikanaan Raitio toimi Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Parkanon tutkimusasemalla kenttä- ja tutkimusapulaisena. Valmistuttuaan hän jatkoi tutkijana ja erikoistutkijana suotutkimuksen sekä metsänhoidon tutkimusosastoilla Metlan Parkanon tutkimusasemalla yleten ensin johtajan varamieheksi ja sitten tutkimusaseman johtajaksi toimien tehtävässä 1996–2004.[2]
Rautio toimi Metlan viimeisenä ylijohtajana vuodet 2004-2014. Ylijohtajan roolissa hän oli mukana monissa eri neuvottelukunnissa ja hallituksissa muun muassa International Society of Nature and Forest Medicine INFOMin varapresidenttinä. Hän veti hanketta jolla Metla, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistettiin perustamalla Luonnonvarakeskus (Luke). Raitiosta tuli Luken ensimmäisen ylijohtaja ennen eläkkeelle siirtymistään kesällä 2015.[2]
Hannu Raition osallistui lukuisille metsä- ja ympäristötieteiden kotimaisille ja kansainvälisille kursseille, kongresseihin sekä opinto- ja asiantuntijamatkoille. Hän toimi vastuututkijana erilaisissa tutkimushankkeissa: metsäpuiden kasvuhäiriöitä, metsäympäristön radioekologiaa, suo- ja metsäekosysteemejä ja metsien ravinnetalouden kehittymistä koskevissa tutkimuksissa. Raitio johti Terveyttä ja hyvinvointia metsästä -hanketta 2000-luvun alussa.[2]
Hannu Raitio oli myös ensimmäisenä Suomessa aloittamassa metsäympäristön radioekologiset tutkimuksia Säteilyturvakeskuksen kanssa ja ollut ideoimassa metsäntutkimuksen ja lääketieteen välistä yhteistyötä.[2]
Kansallisena koordinaattorina Raitio on ollut mukana Yhdistyneiden Kansakuntien sekä Euroopan unionin metsäohjelmissa sekä laatimassa metsätalouden strategista suunnitelmaa Valko-Venäjällä.[2]
Raitio on julkaissut tieteellisiä artikkeleita ja raportteja kansainvälisissä ympäristö- ja metsäalan julkaisusarjoissa yhteensä noin 300 kappaletta. Hänen julkaisujaan on hyödynnetty metsäalan oppikirjoissa maailmalla. Hän on toimittanut alaan liittyvän oppikirjan, radioon Metsävartti-ohjelmaa ja esiintynyt vieraana TV- ja radio-ohjelmissa. Hän on ollut ideoimassa Pirkanmaalle luontopolkuverkostoja, joissa esiteltiin metsäntutkimusta ja -tuloksia.[2]
Hannu Raitio on Oulun yliopiston kasviekologian dosentti ja Oulun Yliopistoseura ry nimitti hänet Vuoden Alumniksi vuonna 2019. Hän on saanut Emanuel Merck -palkinnon Suomen metsien hyväksi tehdystä työstä vuonna 2000 ja hänelle on myönnetty ansioistaan Suomen Leijonan Ritarikunnan I luokan rintamerkki vuonna 2002 ja Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki vuonna 2015. Ruotsinkylän tutkimusmetsässä Tuusulan ja Vantaan rajamailla on Metlan/Luken entisen ylijohtajan mukaan nimetty polku: "Raition reitti".[3]
Raitio on vaikuttanut aktiivisesti oman kotiseutunsa kehittämiseen ja hänet on palkittu Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä vuonna 2017. Raitio toimi kotiseutuyhdistys Parkano-seura ry:n puheenjohtajana vuosina 1977-1982 ja hänet on nimetty "Vuoden parkanolaiseksi" vuonna 2013.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 580. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b c d e f g Hannu Raitio on Vuoden Alumni Oulu.fi. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ Ruotsinkylän kartta Luke.fi. Arkistoitu 28.12.2019. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ Parkano-seura ry Parkanoseura.fi. Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 27.1.2021.