Hannu Launonen

suomalainen kirjallisuuden tutkija ja kääntäjä

Hannu Johannes Launonen (22. toukokuuta 1941 Kuopio24. toukokuuta 2022 Helsinki[1]) oli suomalainen filosofian tohtori, unkarilaisen kirjallisuuden tutkija ja suomentaja.[2]

Hannu Launonen.

Ura muokkaa

Launonen väitteli tohtoriksi 1984. Hän toimi vuodesta 1989 Helsingin yliopiston Unkarin kirjallisuuden dosenttina.[2]

Launonen julkaisi tutkielmia unkarilaisesta kirjallisuudesta sekä suomensi sitä. Hänestä tuli Unkarin Kirjailijaliiton erityisjäsen 1981. Launonen toimi Suomi–Unkari-Seuran kirjallisuuspiirin vetäjänä, ja hän oli vuodesta 1981 alkaen Suomi–Unkari-lehden toimitusneuvoston jäsenenä.[3]

Vuonna 2014 Launonen kieltäytyi hänelle myönnetystä Janus Pannonius -palkinnosta, koska hän ei saanut selvitystä palkinnon myöntäneen unkarilaisen Janus Pannonius -säätiön yhteyksistä Unkarin hallitukseen. Launosen mielestä Unkaria tuolloin hallinnut pääministeri Viktor Orbánin hallitus rikkoi toiminnassaan Kansainvälisen Penin peruskirjassa lueteltuja periaatteita kansalaisoikeuksista ja sananvapaudesta.[4]

Teoksia muokkaa

Toimitteita muokkaa

  • Folklore tänään. Toimittaneet Hannu Launonen, Kirsti Mäkinen. Tietolipas 73. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1974.
  • Mitä olet nähnyt ja kuullut: Valikoima uutta unkarilaista proosaa ja runoutta. Toimitus Anna Tarvainen (päätoimittaja), Olga Huotari, Hannu Launonen. Suomentajat Outi Hassi ym. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, Helsinki 2010.

Suomennoksia muokkaa

  • Ezra Pound: Lukemisen aakkoset. Suomentaneet Hannu Launonen ja Lassi Saastamoinen. Otava 1967. (Alkuteos The ABC of reading.)
  • Maailma uutena: valikoima unkarilaisia novelleja 1929–1970 Suomentaneet ja toim. Hannu Launonen. WSOY 1973.
  • Ferenc Juhász: Kukkiva maailmanpuu: Runoja ja runoelmia. Suomentaneet Hannu Launonen ja István Kecskeméti. Otava 1974.
  • László Nagy: Uhri kuumalle tuulelle: Runoja ja runoelmia. Suomentaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 1978.
  • Georg Lukács: Balzac ja ranskalainen realismi. Suomentaneet Hannu Launonen. Love, Helsinki 1978.
  • Sándor Csoóri: Otsasi hämärästä: Runoja. Suomentaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 1981.
  • Puulta puulle: Unkarilaisen vähemmistön nykylyriikkaa Transilvaniasta. Suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 1985.
  • Sándor Weöres: Kivi ja ihminen: Runoja ja proosarunoja. Suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 1986.
  • Miljoona kilometriä Budapestiin: Valikoima unkarilaisia novelleja 1909–1986. Valinnut, esitellyt ja suomentanut Hannu Launonen. WSOY 1987.
  • Lajos Kassák: Muotoilen ainetta: Runoja. Suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 1990.
  • Mikko Savolainen: Transilvania: Kaukametsä Runojen suomennokset Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. Tammi 1990.
  • Menin puutarhaani: Valikoima unkarilaisia kansanrunoja 1500-luvulta 1900-luvulle. Toimittanut Vilmos Voigt. Suomentaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 517. Helsinki 1990.
  • Péter Esterházy: Sydämen apuverbit – A szív segédigéi: Johdatus kaunokirjallisuuteen. WSOY 1991
  • Sándor Csoóri: Maailman aistillinen vertauskuva: Valikoima esseitä. Suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 1992.
  • Sándor Kányádi: On seutuja: Runoja ja runoelmia. Suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 1996.
  • Péter Esterházy: Pitkin Tonavaa, eli, Kreivitär Hahn-Hahnin katse. WSOY 1996.
  • Péter Esterházy: Nainen. WSOY 1998.
  • Sándor Csoóri: Sateiden ilmarata: Runoja. Suomentaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 1998.
  • Attila József: Läpinäkyvä leijona: Runoutta ja elämäkerrallisia kirjoituksia. Suomentanut ja toimittanut Hannu Launonen. WSOY 1999.
  • Péter Nádas: Erään sukuromaanin loppu. Keltainen kirjasto 327. Tammi 2000.
  • Valolieriön alla: Viisi unkarilaista runoilijaa (József Tornai, Ottó Orbán, Gáspár Nagy, Erzsébet Tóth ja Géza Szocs). Suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 2000.
  • Sándor Petőfi: Runoja. Suomentanut Otto Manninen. Proosakatkelmat suomentanut ja jälkilauseen kirjoittanut Hannu Launonen. 4. laaj. painos WSOY 2001.
  • Miklós Radnóti: Vaahtopää taivas: Valikoima runoja 1928–1944. Suomentanut ja toimittanut Hannu Launonen. WSOY 2003.
  • Yhteisessä sateessa: Kuusi unkarilaista runoilijaa (Ágnes Gergely, Gizella Hervay, Aladár Lászlóffy, György Petri, Katalin Mezey ja Imre Oravecz). Suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 2006.
  • Péter Nádas: Muistelmien kirja. 1 osa. Suomentaneet Hannu Launonen ja Juhani Huotari. Keltainen kirjasto 370. Tammi 2006.
  • Péter Nádas: Muistelmien kirja. 2 osa. Suomentaneet Hannu Launonen ja Juhani Huotari. Keltainen kirjasto 373. Tammi 2006.
  • Zsuzsa Rakovszky: Yhteyksiä: Valikoima runoja. Suomentanut ja toimittanut Hannu Launonen. WSOY 2008.
  • Gyula Krúdy: Punaisen härän majatalo ja muita novelleja. Suomentanut ja toimittanut Hannu Launonen. Atena, Jyväskylä 2009.
  • Erzsébet Tóth: Aamut, hiukset hajallaan: Valikoima runoja. Suomentaneet ja toimittaneet Hannu Launonen ja Béla Jávorszky. WSOY 2011.
  • Sándor Weöres: Kadonnut päivänvarjo: Runoja. Suomentanut, toimittanut ja jälkisanan kirjoittanut Hannu Launonen. WSOY 2012.

Palkintoja muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa