Hangaivuoret (Mongoliaksi: Хангайн нуруу, Hangain nuruu; kiinaksi: 杭爱山; perinteisin merkein: 杭愛山; pinyin: Háng’ài Shān) ovat vanha vuoristo keski-Mongoliassa, noin 400 km länteen Ulan Batorista. Vuorijono on luode-kaakko-suuntainen ja pituudeltaan n. 805 km.[1]

Hangai
Terkhiin Tsaagan -järvi Hangaivuorilla.
Terkhiin Tsaagan -järvi Hangaivuorilla.
Maantiede
Sijainti  Mongolia
Koordinaatit 47°30′N, 100°0′E
Korkein kohta
Nimi Otgontenger (mongoliaksi: Отгонтэнгэр, "Nuorin taivas")
Korkeus meren-
pinnan tasosta
4 008 m m
Koordinaatit 47°36′30″N, 97°33′9″E

Hangaivuoret
Hangaivuorten sijainti Mongoliassa

Hangai on mongolialaisten käyttämä yleisnimi pohjoiselle, rehevälle metsäiselle alueelle erotuksena eteläisestä autiomaasta, jota kutsutaan nimellä Govi (Gobin autiomaa).

Arhangain (Pohjoinen Hangai) ja Övörhangain (Eteläinen Hangai) provinssit ovat saaneet nimensä vuoriston mukaan. Tasangolla itään Hangaivuorista sijaitsee Orhon-joen laakson kulttuurialue, joka on Unescon maailmanperintökohde; alueella on mm. Karakorumin rauniot. Myös xiongnujen, xianbien ja Rouranin kaanikunnan pääkaupungit ja ydinalueet sijaitsivat tällä seudulla.

Länteen Hangaivuorista sijaitsee Uvs Nuurin allas.

Merkittäviä kohteita

muokkaa
 
Hangaivuoret Tsetserlegin, Arhangain provinssin pääkaupungin yllä.
 
Horgo, sammunut tulivuori pohjoisilla Hangaivuorilla

Hangaivuorten korkein huippu on Otgontenger (korkeus 4008 m.), joka on yksi Mongolian neljästä tärkeimmästä pyhästä vuoresta. Toinen merkittävä huippu ja pyhä vuori on Suvraga Hairkhan (korkeus 3117 m.), itään Tsetserlegistä.

Vuoriston sulamisvedet ruokkivat Orhon-, Selenge-, Ider- ja Zavhan-jokia.

Hangain alue on tunnettu leudosta mikroilmastostaan, ja talvet eivät ole siellä yhtä ankaria kuin muualla maassa.[2]

Lähteet

muokkaa