Haminalahden työväentalo Juttuharju
Haminalahden työväentalo Juttuharju on Kuopion kaupungin Haminalahden kylässä sijaitseva työväentalo. Talon omistaa nykyisin Suomen Demokratian Pioneerien Liitto.
| Juttuharju | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Auma-ahontie 67, 70800 Kuopio |
| Sijainti | Haminalahti, Kuopio |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1926 |
| Rakennuttaja | Länsi-Kuopion työväen- ja pienviljelijäin osasto, Haminalahden pienviljelijäosasto |
| Omistaja | Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Historiaa muokkaa
Talon rakensivat yhdessä Länsi-Kuopion työväen- ja pienviljelijäin osasto sekä Haminalahden pienviljelijäosasto, joka oli perustettu vuonna 1913. Aloite talohankkeeseen tuli Länsi-Kuopion työväen- ja pienviljelijäin osastolta, joka pyysi Haminalahden pienviljelijäosastolta lahjoitusta tonttia varten. Yhdistykset ostivat tontin vuonna 1926, ja kokonaan talkoilla rakennettu talo valmistui jo samana syksynä. Talo oli vaatimaton, sillä yhdistysten rahavarat olivat pienet.[1]
Vuonna 1931 Länsi-Kuopion työväen- ja pienviljelijäin osasto lakkautettiin kommunistilakien nojalla, jolloin sen osuus talosta päätyi valtion pakkohuutokauppaan. Sen huusi yksityisomistukseen eräs paikallinen poliisi. Haminalahden yhdistykselle jääneessä puoliskossa toiminta jatkui niin tavalliseen tapaan kuin oli mahdollista, ja lakkautetun yhdistyksen jäsenet siirtyivät Haminalahden yhdistykseen.[1]
Puoli taloa ostanut poliisi kuitenkin myi osuutensa talosta vuonna 1937 Haminalahden pienviljelijäosastolle, joka näin tuli talon ainoaksi omistajaksi. Rahat ostoon Haminalahden pienviljelijäosasto sai lahjoituksena lakkautetulta Hirvilahden Työväenyhdistykseltä. Talon toiminta elpyi sotien jälkeen hiipuakseen sitten 1960-luvulla. Nuorten muutto kaupunkeihin ja toisaalta lisääntyneet vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikuttivat siihen, ettei työväentalon toiminnoille ollut enää yhtä paljon kysyntää kuin ennen. Lisäksi Haminalahden pienviljelijäosastolla oli paljon velkaa, joten talo päätettiin myydä. Vuonna 1969 Suomen Naisten Demokraattisen Liiton Kuopion piirijärjestö osti talon, ja toiminta vilkastui jälleen.[1] Vuonna 1988 talo oli edelleen SNDL:n hallussa.[2] Nykyään sen omistaa Suomen Demokratian Pioneerien Liitto.[3]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Ensimmäiset kokoukset Juttuharjussa pidettiin jo vuoden 1926 puolella, mutta kunnolla talo saatiin käyttöön seuraavana vuonna. Talolla pidettiin niin kokouksia kuin juhliakin. Kokouksetkin olivat kuitenkin aina myös viihdetilaisuuksia. Asioiden käsittelyn lomassa esitettiin monenlaista ohjelmaa. Lisäksi talolla toimi muun muassa urheiluseura Veto sekä muita järjestöjä.[1][2]
Kesällä 1927 vietettiin Juttuharjun virallista avajaisjuhlaa. Talo oli täynnä, ja ohjelmassa oli muun muassa puheita, runonlausuntaa, laulua ja näytelmä. Näyttelemisharrastus olikin talolla suosittua. Osat harjoiteltiin ensin kotona, ja alkuun päästyä kokoonnuttiin harjoittelemaan yhdessä. Kokousten ja muiden iltamien lisäksi järjestettiin myös perheiltoja, jotka oli nimenomaan suunniteltu koko perheen ohjelmaksi.[1]
Syksyllä 1937 talolla järjestettiin elojuhla, jonka ohjelmassa oli muun muassa näytelmä, puheita ja viisiottelu.[4] Vuonna 1938 Haminalahden pienviljelijäosasto juhli 25-vuotispäiviään omalla talollaan. Ohjelmassa oli muun muassa musiikkiesityksiä, puheita, juoksukilpailuja, kaksi elokuvaa ja näytelmä. Juhla järjestettiin kaksiosaisena niin, että siihen kuului päivä- ja iltajuhla. Päiväjuhlaan osallistui noin 100 henkeä ja iltajuhlaan 200.[5]
Tilaisuuksien järjestyshäiriöihin puututtiin alusta asti tiukasti. Keväällä 1927 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin palmusunnuntain iltamissa tapahtuneita häiriöitä, ja päätös oli, että huvitilaisuuksissa käyminen kiellettiin seitsemältä häiriötä aiheuttaneelta henkilöltä kahdeksi vuodeksi. Lisäksi kahdeksas henkilö sai varoituksen juopumuksen takia.[1]
Jatkosodan aikaan Juttuharju oli valtion käytössä, ja vuonna 1944 sitä käytettiin neuvostoliittolaisten sotavankien vankileirinä. 1970–1980-luvuilla talolla järjestettiin muun muassa Suomen Demokraattisten Naisten kokouksia, seminaareja, pioneerileirejä sekä äiti- ja perheleirejä.[1]
Rakennus muokkaa
Talo on hirsirakenteinen, ja siinä on muun muassa juhlasali ja näyttämö, joka ilmeisesti on sittemmin muutettu ravintolaksi. Talossa on huopakatto, ja sen sisäseinät ja -katto on vuorattu ja maalattu. Tontille rakennettiin myös tanssilava vuonna 1955, mutta se purettiin vuonna 1969.[2] 1970-luvun luvun alussa talo oli perusteellisen remontin tarpeessa. Se maalattiin punamullalla, pahasti painunut lattia korjattiin, samoin kuin katto ja ikkunat.[1] Vuonna 1978 talo sähköistettiin ja sen tontille rakennettiin sauna Pihkainmäen työväenyhdistyksen puretun lavan materiaalista. Töihin saatiin rahoitusta opetusministeriöltä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Talvio, Kauko: Juttuharju. Muistoja ja merkintöjä Haminalahden työväentalon 60-vuotistaipaleelta. Kuopio: Kansan Sivistystyön Liiton Kuopion opintojärjestö ry, 1986.
- ↑ a b c d Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Juttuharju Seurantalot.fi. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 14.9.1937, no 105. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 9.6.1938, no 66. Viitattu 24.10.2022.