Avaa päävalikko

Hallintotieteelliset oppiaineet

Hallintoon liittyvien yliopistollisten oppiaineiden joukko

Hallintotieteellisillä oppiaineilla eli hallintotieteillä tarkoitetaan Suomessa tiettyä joukkoa yliopistollisia oppiaineita. Niiden yhteisenä tunnuspiirteenä on se, että kustakin niistä on pääaineena mahdollista suorittaa hallintotieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin korkeakoulututkinto.

Tämä on mahdollista Tampereen yliopistossa, Vaasan yliopistossa, Lapin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopiston Joensuun yksikössä. Ammattikorkeakouluissa sen sijaan eivät hallintotieteelliset oppiaineet ole edustettuina. Muutamasta hallintotieteiden alasta annetaan tosiasiassa kuitenkin myös amk-opetusta.

Suuntautumiseltaan lähelle hallintotieteitä mutta niihin nähden itsenäisiksi sijoittuvat joko nimekkeiltään tai sisällöltään muutamat muut yliopistolliset oppiaineet tai niiden linjat Suomessa. Niistä mainittakoon Oulun yliopistossa opetettavat terveystieteisiin lukeutuvat ja terveystieteellisiä tutkintoja myöntävät terveyshallintotiede ja sosiaalihallintotiede, Åbo Akademin oppiaine offentlig förvaltning (suom. julkishallinto), Helsingin yliopistossa oppiaineeseen yleinen valtio-oppi lukeutuva hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja sekä Helsingin yliopiston Social- och kommunalhögskolanissa oppiaineeseen valtio-oppi sisältyvä linja förvaltningspolitik (suom. hallintopolitiikka). Kahdessa viimeisessä tapauksessa suoritettava tutkinto on valtiotieteellinen eli valtiotieteen kandidaatti, maisteri, lisensiaatti ja tohtori tai politices kandidat, magister, licentiat ja doktor.

Alan tutkinnonanto-oikeus SuomessaMuokkaa

Asiaan liittyy opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksesta (14.7.2005/568). Säädökseen sisältyy luettelo aloista ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä eli maisterintutkinnon pääaineeksi kelpoisia opintoja yliopistot järjestävät - ja joita niiden ilmeisesti suorastaan tulee järjestää - yhteiskuntatieteellisellä alalla. Asetuksen nojalla siinä mainitulla hallintotieteellisellä alalla on järjestettävä opintoja viidessä yliopistossa: Helsingin yliopistossa, Lapin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetuksessa ilmaistun käsityksen mukaan siis hallintotieteellisiä tutkintoja myöntävä Itä-Suomen yliopisto ei järjestä hallintotieteellisen alan opetusta, jollaiseksi asetus ei sen enempää Oulun yliopiston terveystaloustieteisiin lukeutuvia nimekkeensä nojalla hallintotieteellisiä oppiaineita. Sen sijaan nimekkeeltään valtiotieteellisiä tutkintoja tarjoavien Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin tietyt alat lukeutuvat kuin lukeutuvatkin opetusministeriön sääntelyn nojalla hallintotieteelliseen alaan.

Hallintotieteellisten oppiaineiden eli hallintotieteiden sekä niiden lähimaastoon paikantuvien opetus- ja tutkimusalojen yhteisiin piirteisiin kuuluu myös niiden tosiasiallinen tieteellinen suuntautuminen. Kussakin niistä nimittäin harjoitetaan hallinnon tutkimusta, joskin joissakin tapauksissa huomattavasti myös muita kohteita koskevaa tutkimusta. Eräs koetinkriteeri noiden alojen keskinäissuhteille on niiden edustajien aktiivisuus alan tieteellisessä järjestössä Hallinnon Tutkimuksen Seura r.y.:ssä, joka perustettiin vuonna 1981.[1]

Hallintotieteelliset oppiaineet eli hallintotieteet tutkimus- ja koulutusalana SuomessaMuokkaa

Myönnettyjen tutkintojen nimekkeiden nojalla hallintotieteellisiä oppiaineita eli hallintotieteitä on Suomessa Tampereen yliopistossa seuraavat kahdeksan: aluetiede, finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi, hallintotiede, julkisoikeutta koskeva samanniminen oppiaine, kunnallisoikeus, kunnallispolitiikka, kunnallistalous sekä ympäristöpolitiikkaa koskeva samanniminen oppiaine. Vaasan yliopistossa opetetaan neljää hallintotieteellistä oppiainetta: aluetiede, 1.8.2010 alkaen oppiaineen hallintotiede korvannut julkisjohtaminen, julkisoikeus sekä sosiaali- ja terveyshallinto. Lapin yliopistossa opetetaan hallintotieteellistä hallintotiede-oppiainetta, johon kytkeytyvät tietohallinto ja johtamisen psykologia. Itä-Suomen yliopistossa hallintotieteellistä julkisoikeus-oppiainetta. Yksittäisiä hallintotieteellisiä oppiaineita on toisin sanoen Suomessa kaikkiaan kymmenen.

Suomen Akatemia soveltaa tutkimusalueluokituksessaan yksilöllistä nimekettä 'hallintotiede' tarkoittaessaan kaikkia Suomessa tutkittavia ja opetettavia hallintotieteellisiä oppiaineita eli kaikkia erillisiä hallintotieteitä. Aikaisemmin Akatemia sen sijaan sovelsi monikollista nimekettä hallintotieteet tarkoittaessaan samaa asiaa. Vuodesta 2009 alkaen Akatemian tutkimusalueluokan 611, Valtiotieteet, sisältö on seuraava: 6111, Hallintotiede, 6112, Kansainvälinen politiikka, ja 6113, Politologia.[2]

Paitsi ettei Akatemian luokitus tarkoita sitä, että hallintotieteistä vain oppiaineeseen hallintotiede sijoittuvat tutkijat (siis Tampereen ja Lapin yliopistoissa) voisivat saada rahoitusta, hallintotieteissä toimivat tutkijat voivat hakea ja saada rahoitusta muualtakin kuin Akatemian tutkimusalaluokasta 6111, Hallintotiede. Heille on myönnetty ja heille saatetaan edelleen myöntää rahoitusta myös esimerkiksi luokasta 405, Hoitotiede, 6012, Yhteiskunta- ja kulttuurimaantiede, kaupunkitutkimus ja aluetiede, 604, Kehitystutkimus, 605, Liiketaloustiede, 607, Oikeustiede, 6084, Työ- ja organisaatiopsykologia, tai 6113, Politologia.

Riippuu hyvin paljon kunkin hallintotieteellisen oppiaineen eli hallintotieteen suuntautumisesta kussakin Suomen yliopistossa sekä kutakin oppiainetta johtavien professoreiden valinnoista, mitkä muut tutkimus- ja opetusalat paikantuvat hallintotieteiden lähitieteinä. Vallitseehan yliopistoissamme edelleen perinteinen, arvokas tutkimuksen, opetuksen ja niiden suuntaamisen vapaus.

Esimerkiksi hallintotieteistä aluetieteen lähitieteisiin voidaan lukea niin suunnittelumaantiede kuin hyvinkin yleinen johtamisen tutkimus. Hallintotieteistä finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi on puolestaan käytännössä hyödyntänyt muun muassa valtio-opin, kansantaloustieteen ja liiketaloustieteiden näkökulmia. Oppiaineessa hallintotiede ovat puolestaan läheisiä olleet muun muassa sosiologia ja psykologia. Niin tuossa oppiaineessa kuin oppiaineessa julkisjohtaminen myös liiketaloustieteiden johtamiskäsitysten soveltaminen on tavallista.

Niissä Suomen yliopistoissa, joissa on lukuisimmin hallintotieteellisiä oppiaineita, on muissakin yliopistoissa sinänsä tavattavien samannimisten oppiaineiden suuntautuminen muodostunut erikoistuneimmaksi. Vastaavasti oppiaine hallintotiede tutkimusalueineen on erikoistunein Tampereen yliopistossa rinnallaan kolme muuta läheistä oppiainetta. Erikoistunut hallintotiede on myös Lapin yliopistossa, jossa tieteenalakumppaneina ovat psykologia (johtamisen psykologia) ja oikeustieteen oikeusinformatiikka (tietohallinto).

Hallintotieteisiin Suomessa lukeutuville oikeustieteellisille oppiaineille läheisimpiä ovat oikeustieteelliset tutkimusalat ja sen oppiaineet. Sikäli kuin puolestaan ympäristöpolitiikka lukeutuu hallintotieteisiin kuten on asian laita Tampereen yliopistossa, sille ovat läheisiä niin eräät luonnontieteelliset alat kuin eräät yhteiskuntatieteet ja teknilliset tieteet.

Hallintotieteellisten oppiaineiden ja hallintotieteiden vastin- ja lähialat eräissä muissa maissaMuokkaa

Muissa maissa ei erityisesti erotettuja hallintotieteellisiä oppiaineita eli hallintotieteitä esiinny samassa mielessä kuin Suomessa. Vertailukohteita Suomen hallintotieteille tarjoutuu kuitenkin runsaasti. Niistä mainittakoon Public Administration [1], joka on perinteisesti suomennettu nimekkeellä 'julkishallinto', Public Policy, Public Affairs, Public Service ja hollanninkielisellä alueella laajalti levinnyt bestuur, kirjaimellisesti 'ohjaus' mutta itse asiassa yhtä kuin 'hallinto'. Alan keskeisin eurooppalainen tieteellinen järjestö on nimeltään juuri European Group of Public Administration eli EGPA.

Hallintotieteellisen koulutusalan moninaisuuden Suomessa ei ylipäätään pitäisi antaa aihetta huoleen. Nimenomaan monialaisuudelle rakensi aikanaan jo alan klassikko, Saksassa syntynyt ja erityisesti Itävallassa vaikuttanut Lorenz von Stein (1815–1890).

Muissa Pohjoismaissa hallinnon tutkimus on useimmissa yliopistoissa ja niihin rinnastuvissa korkeakouluissa sijoitettu otsakkeen statsvetenskap alle joko yhteydessä tai yhteydettä valtio-oppiin eli politiikan tutkimukseen. Suomen olosuhteista poiketen eräissä muissa maissa julkisen hallinnon kysymykset kelpaavat laajalti myös liiketaloustieteellisen tutkimuksen kohteiksi kuten on asian laita esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Tosin toisinaan myös suomalaiset liiketaloustieteilijät ovat omaksuneet tutkimuskohteikseen myös julkisen hallinnon aiheita.

Huolimatta siitä, ettei hallintotiedettä sellaisenaan tunneta muualla maailmassa vakiintuneena tutkimusalueena ja akateemisena oppiaineena, sen sananmukaisia käännösvastineita esiintyy eräissä muissa kielissä. Esimerkkinä mainittakoon Saksan Speyerissa toimiva Hochschule für Verwaltungswissenschaften.

Vuonna 1930 on perustettu kansainvälinen järjestö nimeltä International Institute of Administrative Sciences (IIAS). Se tähtää edelleen useiden eri alojen asiantuntemuksen yhdistämiseen hallinnon tutkimuksen ja hallintokäytännön ongelmia ratkaistaessa esiintyen EGPA:n tapaan konferenssien järjestäjänä.

Virossa omaksuttiin maan saatua takaisin itsenäisyytensä Neuvostoliiton hajotessa tutkimusala- ja oppiainenimeke avaliku haldus, 'julkishallinto'. Erityistä joukkoa hallintotieteellisiä oppiaineita Suomen tapaan ei Virossa ole syntynyt.

Hallintotieteellisten oppiaineiden sijoittumisesta maamme eri yliopistoihinMuokkaa

Hallintotieteellisiä oppiaineita voi opiskella Suomessa monella taholla. Oppiainetta finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi voi opiskella vain Tampereen yliopistossa. Yliopiston taloustieteiden laitokseen vastaa oppiaineesta professori HT professori Lasse Oulasvirta professori VTT, KTM Pertti Ahosen siirryttyä 1.8.2010 professoriksi Helsingin yliopistoon. Hallintotieteellisen oppiaineen aluetiede opiskelu on mahdollista Tampereen yliopistossa ja Vaasan yliopistossa.

Oppiainetta hallintotiede opetetaan Tampereen yliopistossa ja Lapin yliopistossa. Tampereen yliopistossa johtamistieteen laitokseen sijoitetun oppiaineen professorit ovat HT Juha Vartola ja HT Risto Harisalo. Oppiaineessa toimivat myös määräaikainen turvallisuushallinnon professori HT Ismo Lumijärvi ja määräaikainen korkeakouluhallinnon professori YTT Seppo Hölttä.

Vaasan yliopisto muutti 1.8.2010 alkaen oppiainenimekkeensä hallintotiede nimekkeeksi julkisjohtaminen. Oppiaineen professorit ovat HT Ari Salminen ja HT Esa Hyyryläinen.

Tampereen yliopiston taloustieteiden laitokseen sijoittuu myös hallintotieteellinen oppiaine kunnallistalous (ma. professori HT Jarmo Vakkuri ja ma. professori HT Tuija Rajala) sekä yhdyskuntatieteiden laitokseen aluetieteen rinnalle oppiaineet kunnallispolitiikka (professori HT Arto Haveri) ja ympäristöpolitiikka (professori FT Yrjö Haila). Kutakin kolmea oppiainetta opetetaan vain Tampereen yliopistossa.

Tampereen yliopiston oikeustieteiden laitokseen sijoittuvat hallintotieteelliset oppiaineet julkisoikeus ja kunnallisoikeus. Edellistä ainetta opetetaan hallintotieteellisenä aineena myös Vaasan yliopistossa, Lapin yliopistossa ja Joensuun yliopistossa. Vaasan yliopistossa on edustettuna hallintotieteellisenä oppiaineena myös sosiaali- ja terveyshallinto (prof. Pirkko Vartiainen).

Lapin yliopistossa oppiaineen hallintotiede professoreina ovat HT Jari Stenvall ja HT PhD Antti Syväjärvi (ma.). Hallintotieteellisenä oppiaineena on myös johtamisen psykologia, jossa toimii professorina PsT Juha Perttula.

Suomen hallintotieteellisten oppiaineiden suurimmassa keskittymässä Tampereen yliopistossa tulee 1.1.2011 voimaan uusi organisaatiorakenne. Syksyllä 2011 ratkaistaan, minne yliopiston hallintotieteelliset oppiaineet siitä lähtien sijoitetaan. Yliopiston kauppatieteiden ja Tampereen teknillisen yliopiston eräiden oppiaineiden kanssa uuteen School of Managementiin? Yliopiston oppiaineiden valtio-opin, kansainvälisen politiikan ja lisäksi kenties myös kansantaloustieteen kanssa johonkin vaihtoehtoiseen School-malliin? Alkusyksystä 2010 jälkimmäisen mallin toteuttaminen näytti todennäköisemmältä.

Hallinnon tutkimusta ja alan opetusta hallintotieteiden rajoilla tai niiden ulkopuolella SuomessaMuokkaa

Åbo Akademissa opetetaan oppiainetta offentlig förvaltning (kirjaimellisesti julkishallinto). Se on sukua hallintotiede-oppiaineelle samannimisenä kuin hallintotieteen edeltäjä Tampereella, Vaasassa ja Lapin yliopistossa. Oppiaineen erityiset keskittymissalueet on kunnallis- ja ympäristöhallinto. Tutkintonimekkeenä on politices kandidat, magister, licentiat ja doktor, eli kirjaimellisesti on kysymys valtiotieteellisistä tutkinnoista. Oppiaineen professoriksi on nimitetty PD Marko Joas.

Helsingin yliopistossa politiikan tutkimukseen ylipäätään paneutunut oppiaine yleinen valtio-oppi jakaantuu kolmeen linjaan, joista yhtenä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja. Sen professori on VTT, KTM Pertti Ahonen. Yliopiston päätöksellä professorin arvonimeä kantaa myös tutkimusjohtaja, HT, KTL, OTK Markku Temmes. Helsingin yliopiston yhteydessä toimivassa Social- och kommunalshögskolanissa valtio-opin suuntautumisvaihtoihin kuuluu förvaltningspolitik, kirjaimellisesti suomennettuna 'hallintopolitiikka'. Aihepiirin (oppiainenimekkeenä statsvetenskap med förvaltning) professori on PD Stefan Sjöblom.

Aikaisemmin Kuopion yliopistossa ja nykyään Itä-Suomen yliopistossa on terveydenhuollon kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot mahdollista suorittaa muun muassa oppiaineessa terveyshallintotiede, jonka professoreita ovat ThT Juha Kinnunen ja HT Jari Vuori. Samojen tutkintojen oppiaineena on myös sosiaalihallintotiede, jonka professori on YTT Vuokko Niiranen.[3][4] Terveyshallintotiede on samoin terveydenhuollon tutkinto-opintojen pääaineena Oulun yliopistossa, jossa aineen professori on HT Juhani Nikkilä.

LähteetMuokkaa