Avaa päävalikko

Halikon tuomiokunta

entinen tuomiokunta

Halikon tuomiokunta oli Turun hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue.[1] Tuomiokunta muodostettiin 12. toukokuuta 1876 ja toiminta alkoi vuoden 1877 alussa.[2] Tuomiokunnat lakkautettiin alioikeusuudistuksessa 1993. Tämä tuomiokunta syntyi, kun Piikkiön ja Halikon alaosan kihlakunnan tuomiokunnasta ja Piikkiön ja Halikon yläosan kihlakunnan tuomiokunnasta muodostettiin Halikon tuomiokunta ja Piikkiön tuomiokunta. Järjestelystä määrättiin julistuksella 26. elokuuta 1862,[3] mutta se toteutettiin vasta Piikkiön ja Halikon yläosan kihlakunnan tuomiokunnan tuomarinviran tullessa avoimeksi Ernst Gustaf Wentzel Rotkirchin kuoltua.[2]

Vuoden 1862 järjestelyssä tuomiokuntaan määrättiin seuraavat pitäjät:[2]

Halikon tuomiokunnan käräjäkuntiin jako oli seuraava:[2]

  1. Halikon pitäjä ja Angelniemen kappeli, Uskelan pitäjä ja Muurlan kappeli sekä Perttelin pitäjä
  2. Perniön pitäjä sekä Ylikylän kappeli ja Särkisalon kappeli
  3. Kiikalan pitäjä sekä Kiskon pitäjä Suomusjärven kappeli kera. Kappelista tosin vain Turun ja Porin lääniin kuulunut osa.

Vuonna 1957 annetussa valtioneuvoston päätöksessä Halikon tuomiokuntaan kuuluivat:[4]

Halikon tuomiokunnan käräjäkunnat yhdistettiin vuoden 1962 alussa niin, että tuomiokuntaan kuului vain yksi käräjäkunta:[5]

  • Halikon käräjäkunta
    • Angelniemen kunta
    • Halikon kunta
    • Kiikalan kunta
    • Kiskon kunta
    • Kuusjoen kunta
    • Muurlan kunta
    • Perniön kunta
    • Perttelin kunta
    • Salon kaupunki
    • Suomusjärven kunta
    • Särkisalon kunta
    • Uskelan kunta

Vuonna 1976 annetun asetuksen nojalla Halikon tuomiokunnassa annettavista toimituskirjoista ja suoritettavista virkatoimista ei enää peritty lunastuksia eikä toimituspalkkioita, vaan ainoastaan leimaveroa.[6]

TuomaritMuokkaa

Halikon tuomiokunnan kihlakunnantuomareina toimivat ainakin seuraavat henkilöt:[2]

  • 1877–1887 Erik Gustaf Palmgren
  • 1888–1893 Julius Abiel Wahlberg
  • 1893–1896 Adolf Emerik Nysten
  • 1897–1899 Frans Hugo Lilius
  • 1900–1901 Nikolai Woldemar von Wendt
  • 1901–1906 Axel Wilhelm Granström
  • 1907–1911 Johannes Pesonen
  • 1911–1913 virka avoinna
  • 1914–1931 Julius Werner Flemming
  • 1931–1935 Einar Fredrik Lindberg
  • 1935–1951 Ludvig Lagercrantz
  • 1951–       Niilo Alarik Lang

LähteetMuokkaa

  • Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.

ViitteetMuokkaa

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1965, osa 9, palsta 141, hakusana tuomiokunta.
  2. a b c d e Holmberg s. 124–125.
  3. s:Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus Suomenmaan tuomari-alueiden ja Kihlakunnantuomareille tulevain kruununpalkkain yleisestä järjestämisestä (wikiaineistossa)
  4. Valtioneuvoston päätös kihlakunnanoikeuksien ja käräjäkuntain nimistä, Suomen asetuskokoelma 127/1957.
  5. Valtioneuvoston päätös Halikon, Ulvilan, Kemijärven ja Kymin tuomiokuntien käräjäkuntien yhdistämisestä, Suomen asetuskokoelma 467/1961.
  6. Asetus lunastusten ja toimituspalkkioiden perimisen lakkauttamisesta eräissä tuomiokunnissa ja eräiden tuomiokuntien hoidon järjestämisestä, Suomen asetuskokoelma 658/1976.