Wikipedia

Halikarnassos

antiikin kreikkalainen kaupunki Vähä-Aasiassa

Halikarnassos (m.kreik. Ἁλικαρνασσός, joon.kreik. Ἁλικαρνησσός, Halikarnēssos, lat. Halicarnassus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kaariassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Bodrumin kaupungin paikalla.[4]

Halikarnassos
Ἁλικαρνασσός
Halikarnassoksen arkeologista alueetta ja Myndoksen portin rauniot.
Halikarnassoksen arkeologista alueetta ja Myndoksen portin rauniot.
Sijainti

Halikarnassos
Koordinaatit 37°2′17″N, 27°25′25″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Bodrum, Muğla
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 300-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Kaaria
Aiheesta muualla

Halikarnassos Commonsissa

Halikarnassos oli alun perin doorilaisten kreikkalaisten siirtokunta, mutta muuttui ajan kuluessa joonialaiseksi kaupungiksi, josta oli kotoisin muun muassa historiankirjoituksen isänä pidetty Herodotos. Kaupunki nousi merkittäväksi Mausolloksen aikana 300-luvulla eaa. Hän teki Halikarnassoksesta pääkaupunkinsa, ja se tunnetaan muun muassa hänen suurikokoisesta hautarakennuksestaan, Halikarnassoksen mausoleumista.[2][3]

Maantiede muokkaa

Halikarnassoksen kaupunki sijaitsi Kaariassa Vähän-Aasian lounaisrannikolla, pitkän Zefyrionin niemen (nyk. Datçan niemimaa) etelärannikolla ja Kosin saaren lahden eli Keramoksenlahden (nyk. Gökovanlahti) pohjoisrannalla. Kaupungin satamana toimi luonnonsatamalahti, jossa oli kapea sisäänkäynti kahden laiturin tai aallonmurtajan välistä. Toinen, niin sanottu salainen satama eli sotasatama sijaitsi pääsataman lahden itäosassa tai itäpuolella. Kaupungin edustalla sijaitsi Arkonnesoksen (nyk. Kara Ada) saari.[2][3] Meren pinnan on arveltu nousseen kaupungin paikalla noin 1–1,5 metriä antiikin ajoista.[5]

 
Halikarnassoksen akropolis nykyisin.

Kaupunki oli vahvasti linnoitettu, ja sillä oli ainakin kolme linnoitusta. Kaupungin varsinaisena akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyisin nimellä Göktepe tunnettu kukkula kaupungin pohjoisosassa. Sen korkeus on noin 160 metriä merenpinnasta laskettuna.[2] Toinen linnoitus, Salmakis, sijaitsi sataman länsipuolella,[2][5][6] vaikka aiemmin nimi on joskus yhdistetty myös Göktepeen.[3] Salmakis sai nimensä samannimisestä lähteestä, joka pulppusi kallion juuresta lähellä Afroditelle omistettua temppeliä. Sen veden uskottiin aikaansaavan velttoutta,[7] mutta Strabon laittoi kyseisen ilmiön ennemmin seudun ilmaston nimiin.[3] Nykyisin lähde on veden alla.[2] Kolmas linnoitus sijaitsi Zefyrionin niemekkeellä sataman suun itäpuolella.[5] Yhden linnoituksen uskottiin aiemmin sijainneen Arkonnesoksen saarella, mutta tämä on sittemmin nähty Arrianoksen vääränä tulkintana.[3][8]

Halikarnassoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Kaupungin ympäristön alkuperäisasukkaat olivat lelegejä.[2] Halikarnassoksen alueen länsipuolella sijaitsi Myndoksen poliksen alue, koillispuolella Bargylian alue ja itäpuolella Syangelan (myös Theangela) alue, mutta rajojen tarkkaa sijaintia ei tunneta.[2][4]

Historia muokkaa

Varhaishistoria ja arkaainen kausi muokkaa

Halikarnassoksen paikalla on ollut asutusta viimeistään ensimmäisen vuosituhannen eaa. alusta lähtien.[5] Halikarnassoksen kaupunki perustettiin Argoliin Troizenin siirtokuntana. Siirtokuntalaisten johtajaksi mainitaan Anthes. Kaupungin paikka vallattiin seudun alkuperäisiltä kaarialaisilta asukkailta. Halikarnassos kuului alun perin doorilaiseen heksapoliihin eli seudun kuuden doorilaista alkuperää olleen kaupungin liittoon, jossa muut kaupungit olivat Knidos ja Kos sekä Rhodoksen Ialysos, Kameiros ja Lindos.[2][3][9] Kaupungin alkuperäiseksi nimeksi mainitaan Zefyria Zefyrionin niemen mukaan.[3]

 
Halikarnassoksen arkeologista aluetta.

Halikarnassos oli Knidoksen ohella ilmeisesti seudun doorilaiskaupungeista myöhäisimpiä, sillä Strabon huomauttaa, etteivät mainitut kaupungit olleet olemassa vielä Ateenan kuninkaan Kodroksen kuollessa, vaikka Rhodoksen kaupungit ja Kos olivat.[2][10] Myöhemmin Halikarnassos erotettiin doorilaisesta heksapoliista, koska kaupungin kansalaisiin kuulunut Agasikles vei liiton yhteisissä kisoissa voittamansa kolmijalan kotiinsa sen sijaan, että olisi omistanut sen saman tien Apollonille, niin kuin oli tapana. Näin heksapolis muuttui doorilaiseksi pentapoliiksi.[2][3][11]

Arkaaisella kaudella Halikarnassos osallistui kauppatoimintaan Naukratiissa Egyptissä, ja oli yksi kreikkalaisista kaupungeista, joka osallistui sen Hellenionin rakentamiseen.[1] Halikarnassos joutui Vähän-Aasian muiden kreikkalaiskaupunkien tavoin Persian valtaan 500-luvulla eaa. Tämän jälkeen kaupunkia hallitsi kaarialainen dynastia toimien persialaisten alaisina satraappeina ja vasallikuninkaina, Herodotoksen tulkinnassa tyranneina. Lygdamis I asetti itsensä ensimmäisenä kaupungin satraapiksi ja tyranniksi. Hänen jälkeläisensä hankkivat vähitellen koko Kaarian valtansa alle.[2][3] Kaarialaisdynastian pääkaupunkina toimi aluksi Mylasa.[12] Halikarnassos löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1]

Samaa sukua edusti myös kuningatar Artemisia I, Lygdamis I:n tytär, joka liittyi persialaissodan aikaan Kserkseen joukkoihin, ja jota Kserkses piti yhtenä parhaista neuvonantajistaan. Artemisia tunnetaan erityisesti siitä, että hän osallistui vuoden 480 eaa. Salamiin meritaisteluun komentaen viittä laivaa, jotka tulivat Halikarnassoksen lisäksi Kalyndasta, Kosista ja Nisyroksesta.[1][2][3][13]

Klassinen kausi muokkaa

Varhainen klassinen kausi muokkaa

 
Historioitsija Herodotoksen patsas Halikarnassoksen teatterilla.

Viimeistään 400-luvulle eaa. tultaessa Halikarnassos oli muuttunut kokonaan joonialaiseksi kaupungiksi. Tämä käy ilmi muun muassa siitä, että kaikki kaupungista löydetyt tuon aikaiset piirtokirjoitukset on kirjoitettu joonialaisella murteella. Myös kaupungista kotoisin olleet historioitsija Herodotos ja runoilija Panyassis kirjoittivat samalla murteella. Toisaalta kaupungin väestö oli kehittynyt sekoitukseksi kreikkalaisia ja alkuperäistä kaarialaista väestöä. Tämä näkyy myös henkilönnimissä, joissa esiintyy sekä kreikkaa että kaariaa samassakin perheessä.[2][12] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Halikarnasseus (Ἁλικαρνασσεύς), Halikarnēsseus (Ἁλικαρνησσεύς) ja Halikarnassios (Ἁλικαρνάσσιος), harvemmin Halikarnateus (Ἁλικαρνατεύς) ja myöhemmin latinaksi Halicarnassensis.[1][3]

400-luvun eaa. puolessa välissä kaupunkia hallitsi tyranni Lygdamis II, joka oli Artemisia I:n pojanpoika. Häntä vastustanut puolue, johon myös Herodotoksen kerrotaan kuuluneen, karkotettiin jossakin välissä kaupungista. Myöhemmin se onnistui syrjäyttämään Lygdamiin, ja nyt puolestaan hänet karkotettiin.[1][2]

400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Halikarnassos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–429/428 eaa. ja vielä 425/424 eaa.[1] Kaupungin politiikasta tiedetään, että siellä oli kansankokous (dēmos) ja neuvosto (būlē), sekä useita erilaisia virkamiehiä, kuten prytanit (prytanes), mnēmones ja dikastai.[1]

 
Artemisia II:n ja Mausolloksen patsaiksi tulkitut veistokset, n. 350 eaa. British Museum.

Hekatomnidien aika muokkaa

Halikarnassos joutui takaisin Persian valtaan Antalkidaan rauhan jälkeen vuonna 387 eaa. Kaupunki nousi merkittäväksi, kun hekatomnidien hallitsijasukuun kuulunut kaarialainen mutta Persian alaisuudessa toiminut satraappi Mausollos siirsi pääkaupunkinsa Mylasasta Halikarnassokseen noin vuonna 377/376 eaa. Hän toimi satraappina kuolemaansa vuoteen 353 eaa. saakka, ja rakennutti kaupungin valtakaudellaan uudelleen Hippodamoksen asemakaavassa ja siirrätti sinne väkeä lähiseudun kuudesta lelegikaupungista. Näin kaupunki muuttui kreikkalaisesta luonteeltaan selvästi kaarialaisemmaksi.[1][2][3][14] Hekatomnidit olivat kuitenkin osaksi kreikkalaistuneita, ja omaksuneet kreikan kielen ja kreikkalaisen taidemaun. Tästä huolimatta kaupunki oli heidän kaudellaan Persialle uskollinen liittolainen ja sen merkittävä tukikohta alueella.[3]

Mausolosta seurasi vallassa hänen sisarensa ja leskensä Artemisia II, joka rakennutti tai ainakin saattoi valmiiksi miehensä haudan, Mausoleionin eli kuulun Halikarnassoksen mausoleumin. Siitä tuli niin maineikas, että se luettiin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä.[2][3] Kun rhodoslaiset yrittivät vallata Kaarian ja hyökkäsivät Halikarnassokseen, Artemisia piilotti kaupungin laivaston sen salaiseen satamaan, josta se onnistui hyökkäämään satamaan tulleiden rhodoslaisen selustaan. Näin hän onnistui puolustamaan kaupunkia menestyksekkäästi. Tämän jälkeen hän kosti valloittamalla Rhodoksen kaupungin.[2][15]

 
Ennallistuspiirros Mausoleionista eli Halikarnassoksen mausoleumista. Ferdinand Knab, 1886.

Artemisian kuoltua vuonna 350 eaa. häntä seurasi vallassa Mausolloksen nuorempi veli Idrieus, jota seurasi vallassa hänen sisarensa ja leskensä Ada. Mausolloksen ja Idrieuksen nuorempi veli Piksodaros kuitenkin karkotti Adan Alindaan, ja hallitsi tämän jälkeen kaupunkia yhdessä Persian virallisen satraapin Orontobateen kanssa.[2]

Piksodaros yritti liittoutua Makedonian Filippos II:n kanssa, mutta epäonnistui. Aleksanteri Suuren valloitusten aikana persialaisten joukkojen päällikkö Memnon piti Halikarnassosta laivastonsa tukikohtana. Tämän seurauksena Halikarnassos oli yksi harvoja kaupunkeja, joka vastusti Aleksanteria, mikä johti piiritykseen (Halikarnassoksen piiritys) vuonna 334 eaa. Aleksanteri valtasi kaupungin lukuun ottamatta osaa sen linnoitteista, jonne osa asukkaista oli paennut, ja tuhosi sen. Tämän jälkeen hän eteni joukkoineen kohti Lyykiaa ja jätti loppujen puolustajien kukistamisen Adalle. Nämä voitettuaan Ada nousi jälleen kaupungin ja samalla koko Kaarian hallitsijaksi.[2][3][12][16]

 
Halikarnassoksen piiritys ja valtaus Aleksanteri Suuren johdolla. Johann Daniel Herz, n. 1750.

Hellenistinen ja roomalainen kausi muokkaa

Valtaus ja seurannut tuho oli kaupungille suuri isku, josta se ei koskaan täysin toipunut, vaikka se rakennettiinkin uudelleen.[3][17] Aleksanterin kuoleman jälkeen kaupunki siirtyi Ptolemaiosten valtaan vuoteen 190 eaa. saakka.

Magnesian taistelun vuonna 190/189 eaa. jälkeen Halikarnassos sai roomalaisilta vapaakaupungin aseman, ja vaikuttaa säilyneen sellaisena siitä lähtien. Verres ryösti kaupunkia vuonna 80 eaa., mutta Quintus Cicero kunnosti sitä vuonna 60 eaa. Brutus ja Cassius ryöstivät Halikarnassosta uudelleen, ja muutoinkin kaupunki kukoisti Rooman keisarikaudella vähemmän kuin monet muut Vähän-Aasian kaupungit.[2][3] Se pystyi ylpeilemään korkeintaan turvallisuudellaan ja sillä, ettei siellä sattunut suuria maanjäristyksiä, jotka tuhosivat muuta Vähä-Aasiaa. Kaupunki mainitaan historiassa enää vain harvoin, mutta sen Mausoleion säilytti jo aiemmin hankkimansa maineen, ja muun muassa Plinius vanhempi ja Vitruvius kuvaavat sitä teoksissaan.[3][18] Kaupungilla ei vaikuta olleen neokoros-oikeutta.[2]

Halikarnassoksen tunnettuja asukkaita olivat jo mainitun historioitsija Herodotoksen lisäksi toinen historioitsija Dionysios, epigrammaatikko Herakleitos sekä nyrkkeilijä Formion, joka voitti Olympian kisat vuonna 392 eaa., mutta jäi kiinni petoksesta neljä vuotta myöhemmin.[2] Kaupungilla tiedetään olleen myös toinen Olympian kisojen voitto vuonna 9 jaa.[19]

Varhaisella kristillisellä kaudella Halikarnassos oli piispanistuin Stauropoliin eli aikaisemman Afrodisiaksen metropoliitan alaisuudessa.[2]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Nykyinen Bodrumin linna rakennettiin keskiajalla pääsiassa käyttäen Halikarnassoksen mausoleumista ja muista antiikin aikaisista rakennuksista peräisin ollutta materiaalia.[2] Kaupungin paikalla on tehty suhteellisen vähän arkeologisia kaivauksia. Charles Newton löysi Halikarnassoksen mausoleumin paikan ja tutki sen jäänteitä vuonna 1856. Nykyaikaiset kaivaukset paikalla alkoivat vuonna 1966 tanskalaisten arkeologien suorittamana.[12]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Kaavakuva Halikarnassoksesta.

Halikarnassoksesta on säilynyt suhteellisen vähän muinaisjäänteitä, koska sen rauniot ovat suureksi osaksi nykyisen Bodrumin kaupungin alla.[2]

Kaupunginmuurit ja portit

 
Myndoksen portin rauniot.

Halikarnassos on ollut ympäröity muurein viimeistään 400-luvulla eaa. Mausolloksen aikana noin vuonna 370 eaa. kaupunki ympäröitiin noin 6,5 kilometriä pitkällä muurilla. Se kiersi koko kaupungin ja ulottui lännestä Salmakiksesta pohjoiseen akropoliille ja edelleen itään Zefyrionin niemelle. Akropolis eli nykyinen Göktepe oli ympäröity omilla muureillaan. Kaupunginmuurien sisään jäi yhteensä noin 220 hehtaarin kokoinen alue. Muureja on säilynyt joissakin kohden suhteellisen hyvin, ja niiden reitti voidaan jäljittää lähes koko niiden matkalta.[1][2][5][20]

Muureissa oli kaksi pääporttia, joista toinen oli länsisivulla kohti Myndosta ja toinen itäsivulla kohti Mylasaa. Näistä vain Myndoksen portti, josta on säilynyt joitakin jäänteitä, on löydetty. Muurien koillisosassa oli uloke, joka vaikuttaa kuuluneen varhaisempaan puolustuslinjaan, joka sittemmin hylättiin. Kyseessä on oletettavasti muuri, jota vastaan Aleksanteri hyökkäsi. Mylasan portti sijaitsi oletettavasti sen lähistöllä. Muurien kolmas portti sijaitsi pohjoissivulla kohti Pedasaa. Kaupunginmuurissa oli useita torneja, joista on löydetty 13. Muurin etupuolella oli vallihauta.[1][2] Joskus kaupungilla on arveltu olleen erillinen merimuuri rannikon puolella, mutta tätä ei ole pystytty vahvistamaan.[5]

Asemakaava

Uudelleenrakennuksen jälkeen kaupungissa oli Hippodamoksen nimiin laitettu asemakaava.[1] Vitruvius vertasi kaupungin muotoa kreikkalaiseen teatteriin, jossa satamalahti ja sen laidalla ollut agora muodostivat ikään kuin orkhestran, ja sen ympärille viuhkan muodossa levittäytynyt kaupunki kuin katsomon. Kaupungin halkaissut itä-länsisuuntainen pääkatu Myndoksen portilta Mylasan portille oli ikään kuin teatterin katsomon ylä- ja alaosaan jakanut diazoma-käytävä.[2] Nykyisen Bodrumin Turkut Reis Caddesi -katu noudattaa suunnilleen samaa linjausta.[5]

Muurien ympäröimä alue vaikuttaa olleen niin suuri, ettei se ollut koskaan rakennettu täyteen. Rakentamatonta aluetta on ollut erityisesti koillisosassa, akropoliin rinteillä sekä lounaisosassa Salmakiksen ja Myndoksen portin välisellä alueella.[5]

Temppelit

Areelle omistettu temppeli, jonka Vitruvius mainitsee, sijaitsi oletettavasti kaupungin akropoliilla. Siihen kuului jumalan suurikokoinen patsas. Ares vaikuttaa olleen kaupungin pääjumaluus.[2] Kyseinen temppeli on yhdistetty eräisiin löydettyihin joonialaista tyyliä edustaneen temppelin raunioihin.[1]

Kaupungissa oli piirtokirjoitusten mukaan myös Apollonille omistettu temppeli. Eräiden toisten paikalta löydettyjen joonialaisten pylväiden osien arvellaan kuuluneen tähän temppeliin. Temppeli vaikuttaa saaneen vaikutteita Polykrateen aikaisesta Samoksen Heraionista.[1] Kaupungissa oli myös Afroditen ja Hermeen temppeli lähellä Salmakista. Antiikin lähteet mainitsevat, että sitä pidettiin erityisen kauniina.[3]

Mausoleion eli Halikarnassoksen mausoleumi

 
Mausoleionin eli Halikarnassoksen mausoleumin rauniot.

Mausoleion eli Mausolloksen hautarakennus, joka tunnetaan nykyisin nimellä Halikarnassoksen mausoleumi, sijaitsi kukkulalla kaupungin keskellä lähellä agoraa. Se valmistui kaupungin merkittävimmän hallitsijan Mausolloksen haudaksi noin vuonna 353–350 eaa.[2][3] Mausoleumin saattoi valmiiksi Mausolloksen leski Artemisia II. Rakennuksen suunnitteli Pytheos, ja sen veistoskoristelujen tekemiseen osallistuivat monet tuon ajan suurimmista nimistä, kuten Skopas, Bryaksis, Leokhares ja Timotheos, joista kukin koristeli yhden sivun rakennuksesta.[21]

Mausoleumia ympäröi suuri veistoksin koristeltu tasanne. Hautarakennuksen arkkitehtuuri yhdisteli aikansa kaarialaiseen tyyliin kreikkalaisia, itämaisia ja egyptiläisiä vaikutteita. Rakennuksen alaosan muodosti korkea jalusta, jonka koko oli 38 × 32 metriä. Sen yläpuolella mausoleumia kiersi joonialaista tyyliä edustanut, 36 pylväästä koostunut pylväikkö. Rakennuksen katon muodosti pyramidi, jossa oli 24 askelmaa. Sekä sivut että katto oli koristeltu veistoksin. Plinius vanhemman mukaan koko hautarakennuksen korkeus oli 45 metriä.[21][22][23]

Mausoleion ja osa sen veistoskoristeluista löydettiin vuonna 1857. Veistokset ovat nykyisin pääosin British Museumissa. Alkuperäisellä paikalla on lähinnä rakennuksen perustusten jäänteitä.[2][3]

Mausolloksen palatsi ja satamat

Mausolloksen palatsi sijaitsi kaupungin sataman itäpuolella lähellä salaista satamaa, ja se on sijoitettu Zefyrionin niemelle tai sen lähelle. Nykyisin niemellä on keskiaikainen Bodrumin linna.[2][5][12]

Kaupungin varsinaisena satamana toimi sama lahti, joka on myös nykyisen Bodrumin satamana. Sen suun kummallakin puolella oli aallonmurtajat jo antiikin aikana.[12] Erillisen salaisen sataman ajatuksena oli mitä ilmeisimmin, että laivat saattoivat olla siellä piilossa, ja niille voitiin antaa komentoja palatsista ilman suurempaa huomiota. Salaisen sataman sijainti on ollut arvoitus. Nykyisen Bodrumin satamalahden itäosassa eli Zefyrionin länsipuolella on veden alle jäänyttä aallonmurtajaa, jonka on ehdotettu olleen salaisen sataman rakenteita. Toisaalta sijainti varsinaisessa satamalahdessa tuntuisi erikoiselta, ja todennäköisemmäksi paikaksi on ehdotettu myös Zefyrionin itäpuolta, josta olisi ollut kanava niemen poikki pääsatamaan.[2][5][12]

Teatteri

 
Halikarnassoksen teatterin rauniot.

Halikarnassoksen teatteri sijaitsi akropoliin kaakkoisrinteessä kaupungin pohjoisosassa. Se on ajoitettu viimeistään 200-luvulle eaa., mutta saattaa olla varhaisempikin. Teatteri oli suhteellisen hyvin säilynyt vielä vuonna 1815, mutta nykyisin siitä on jäljellä vain pieni osa.[1][2][24] Sen katsomon alaosa on kuitenkin kunnostettu.[25][26]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Kaupungissa on ollut ainakin stadion sekä kirjallisten lähteiden perusteella myös muun muassa prytaneion.[1] Kaupungin alueelta ja ympäristöstä löytyneet haudat ovat suureksi osaksi kallioon kaiverrettuja hautakammioita.[2] Niitä on löydetty muun muassa akropoliin etelärinteestä.[12]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”886 Halikarnassos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HALIKARNASSOS (Bodrum) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Smith, William: ”Halicarnassus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b Halicarnassus/Halikarnassos Pleiades. Viitattu 2.11.2020.
  5. ↑ a b c d e f g h i j Pedersen, Poul: The fortifications of Halikarnassos. Revue des Études Anciennes, 1994, 96. vsk, nro 1–2, s. 215–235. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Arrianos: Anabasis 1.23; Vitruvius: De architectura 2.8; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto' 17.23
  7. ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia 4.302.
  8. ↑ Arrianos: Anabasis 1.23.
  9. ↑ Herodotos: Historiateos 7.99, 3.14; Strabon: Geografika 14.2.16; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.30.8–9; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.2.10; Pomponius Mela: De situ orbis 1.16; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.29; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἁλικαρνασσός.
  10. ↑ Strabon: Geografika 14.653
  11. ↑ Herodotos: Historiateos 1.144.
  12. ↑ a b c d e f g h Halikarnassos (Site) Perseus. Viitattu 2.11.2020.
  13. ↑ Herodotos: Historiateos 8.68–69, 8.87–88, 8.101–103
  14. ↑ Strabon: Geografika s. 611.
  15. ↑ Vitruvius: De architectura 2.8.14–15.
  16. ↑ Arrianos: Anabasis 1.20-23; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 17.23–27.
  17. ↑ Cicero: Kirjeet veljelleen Quintukselle (Epistulae ad Quintum Fratrem) 1.1.
  18. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.9; Vitruvius: De architectura 2.8.
  19. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 2.11.2020.
  20. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 17.25.
  21. ↑ a b Cartwright, Mark: Mausoleum at Halicarnassus Ancient History Encyclopedia. Viitattu 2.11.2020.
  22. ↑ The Mausoleum at Halicarnassus The Museum of Unnatural Mystery. Arkistoitu 5.1.2009. Viitattu 2.11.2020.
  23. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.4.
  24. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  25. ↑ Ancient Amphitheatre in Bodrum Bodrum Turkey Travel. Arkistoitu 12.5.2019. Viitattu 2.11.2020.
  26. ↑ Ancient Theatre in Turkey. Halicarnassus Tuerkei Antik – On the traces of ancient cultures. Viitattu 2.11.2020.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Halikarnassos&oldid=22305318”