Avaa päävalikko

Håkansbölen kartano

kartano Vantaalla
(Ohjattu sivulta Hakunilan kartano)

Håkansbölen kartano eli Hakunilan kartano[1][2] sijaitsee Vantaalla Hakunilan suuralueen Ojangon kaupunginosassa, nykyisen Hakunilan itäpuolella. Aiemmin Håkansbölen tilan maat ulottuivat myös nykyisen Hakunilan puolelle.[3]

Håkansbölen kartano
Hakunilan kartano

Håkansböle gård
Håkansbölen kartanon päärakennus
Håkansbölen kartanon päärakennus
Osoite Kartanontie 1 (Vuorilehdontie 6)
Sijainti Ojanko, Vantaa
Koordinaatit 60°16′29″N, 25°06′51″E
Rakennustyyppi Asuinrakennus
Valmistumisvuosi 1908
Suunnittelija Armas Lindgren
Rakennuttaja Arvid ja Emilie Sanmark
Omistaja Vantaan kaupunki
Haltija Vantaan kaupunginmuseo
Tyylisuunta jugend
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosluku kaksi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kartanon päärakennus on arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema ja vuodelta 1908. Päärakennusta ympäröivät lukuisat ulkorakennukset ja kartanonpuisto, joka on kunnostettu vuonna 2011. Vantaan kaupunki osti kartanon Sanmarkin perikunnalta vuonna 2005. Kartanon päärakennuksen kunnostus on kesken, mutta kokonaisuuteen kuuluvaa pehtoorin taloa remontoidaan kahvila-ravintolaksi, joka avautuu kesäksi 2018. [4]

Kartanon pihapiiriä rakennuksineen ja ympäröivää puistoa ilmakuvassa. Pätkä Kormuniitynojaa näkyy kuvan vasemmassa laidassa.

Kartanon puistoalueen halki virtaa Kormuniitynoja,[3] jossa mainitaan olleen myös mylly.[1]

Lindgrenin suunnittelema kartanon päärakennus on hirsirunkoinen. Nykyinen päärakennus on rakennettu vanhan, vuosina 1842–1844 valmistuneen uusklassista arkkitehtuuria edustaneen päärakennuksen paikalle. Kartanon tilan historia viljelysmaana yltää 1500-luvulle saakka. Kartano on ollut vuodesta 2005 lähtien Vantaan kaupungin omistuksessa.[5]

Kartanon entisöinti valmistui 2011. Puiston entistämisessä oli mallina 1900-luvun alun tyyli. Kartanon pihalla on "mutteritalo", kaksikerroksinen huvimaja. Kartanon 1700-luvulla omistanut kauppias Johan Sederholm rakennutti sen kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi.[5][6]

Museovirasto on luokitellut kartanomiljöön valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon osana kohdetta Sotungin kylä ja Håkansböle.[7]

LähteetMuokkaa

  1. a b Eva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli, Pirjo Hämäläinen: Rakennuskulttuuri Vantaalla - Inventointi 1981, s. 104-107 Hakunilan kartano - Håkansböle gård. Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisu C 24:1981. Vantaan kaupunki, 1982.
  2. Ainakin vuosina 1967-2004 oli perus- ja opaskartassa rakennuksen suomenkielisenä nimenä Hakunilan kartano.
  3. a b kartta.vantaa.fi (Haku hakusanalla Håkansbölen kartano. Myös Hakunilan kartano ohjaa samaan paikkaan. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat. Kormyniitynojan saa esille zoomaamalla karttaa. Valitsemalla Vanhat kartat, ja karttapohjaa vaihtamalla nähdään, että esimerkiksi opaskartassa oli vuosina 1974-2004 kartanon nimenä suomeksi Hakunilan kartano. Hakunila on lisätty kartanon suomenkieliseksi nimeksi Peruskarttaan 1967, sitä ennen nimenä ruotsinkielinen Håkansböle, joskin jo Peruskartassa 1958 alueen nimenä on sana Håkansböle alla Hakunila.) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
  4. marika.lumme@media.fi: Håkansbölen kartano tarvitsee nyt kahvilayrittäjän – Pehtorin talo aukeaa kesäksi Helsingin Uutiset. Viitattu 4.4.2019.
  5. a b Vantaa alueittain (2010): Hakunilan suuralue (pdf: 2,5 MB) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 19.8.2013.
  6. Leena Härkönen, Hakunilan maine paranee urheilupuistosta päin, Helsingin Sanomat 3.12.2011 sivu A 19
  7. Sotungin kylä ja Håkansböle (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY) Museovirasto, rky.fi. Viitattu 25.8.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa