Hakaniemen voimalaitos

entinen höyryvoimala Helsingissä

Hakaniemen voimalaitos on Helsingin Hakaniemessä sijainnut höyryvoimala, joka tuotti sähköä Helsingin raitioliikenteen tarpeisiin. Se sijaitsi Toisen linjan ja Itäisen Viertotien eli nykyisen Hämeentien kulmassa, nykyisen Arenan talon tontilla.

Hakaniemen voimalaitos
Voimalaitos nähtynä Itäiseltä Viertotieltä vuonna 1914.
Voimalaitos nähtynä Itäiseltä Viertotieltä vuonna 1914.
Sijainti Hämeentien ja Toisen linjan kulma, Hakaniemi, Helsinki
Koordinaatit 60°19′48.6″N, 24°57′2.51″E
Rakennustyöt aloitettu 1899
Avattu 1900
Purkuvuosi 1920-luvulla
Suunnittelija Waldemar Aspelin
Rakennuttaja Helsingin Raitiotie- ja Omnibus-Osakeyhtiö (HRO)
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Voimalaitoksen rakennutti Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhtiö (HRO) päätettyään vuonna 1899 sähköistää raitioliikenteen, jota se oli liikennöinyt hevosvetoisesti noin kymmenen vuotta. Voimalaa alettiin rakentaa vuoden 1899 aikana, ja se valmistui toukokuussa 1900.[1] Alun perin yhtiö aikoi sijoittaa voimalan hankkimalleen Tehtaankadun tontille Ullanlinnaan, mutta kaupunki ei suostunut muuttamaan tonttia tehdaskäyttöön. Luovuttuaan tontista yhtiö sai vastineeksi koko korttelin 301 eli nykyisen Arenan talon korttelin. Palatsimaiseksi kutsutun voimalan suunnitteli Waldemar Aspelin. HRO käytti voimalasta nimeä Central, joka viittasi sen rooliin sähkövoiman keskuksena. Sisäpihan sijaitsi 50 metriä pitkä savupiippu.[2] Samalle tontille Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmaan mahtui myös raitiovaunujen huoltovaja.[3]

Voimalaan hankittiin kolme saksalaista höyrykattilan ja höyrykoneen muodostamaa koneistoa, joista käytettiin pääasiassa kahta kerrallaan. Ne syöttivät raitioliikenteen ajolankaverkkoon 550 voltin jännitteen tasavirtaa päiväsaikaan. Öisin laitos ei ollut käytössä.[2] Ensimmäisinä vuosina sähköä myytiin myös ulkopuolisille tahoille, kunnes myynti lopetettiin vuonna 1904, koska kaupunki ei hyväksynyt järjestelyä. Poikkeuksen muodosti Kulosaaren raitiotie, jonka omisti Kulosaari-yhtiö. Se osti tarvitsemansa sähkövirran HRO:lta, joka hoiti myös liikenteen Kulosaareen. Kun HRO:n liikenne kasvoi raitioteiden kaksiraiteistamisen myötä vuosina 1908–1909, voimalaitokseen asennettiin sveitsiläinen 700 hevosvoiman höyryturbiini vuonna 1910.[4] Vuoden 1911 lopulla valmistui tontin kiertävä raitioliikenteen kääntösilmukka, joka on myöhemmin tunnettu Arenan silmukkana.[5] Höyryn lauhdutusta varten voimalaan johdettiin kylmävesipaineputki Eläintarhanlahdelta vuonna 1912.[4]

Voimalaitoksen toiminta päättyi 5. kesäkuuta 1914, koska Helsingin kaupunki oli edeltävänä vuonna uusinut HRO:n toimilupasopimuksen ja vaatinut yhtiötä hankkimaan sähkövirran kaupungilta. Vuonna 1909 valmistunut kaupungin omistama Suvilahden voimalaitos alkoi tuottaa raitioliikenteen sähkövirran 6. kesäkuuta 1914 alkaen.[4] HRO myi tontin kiinteistöineen Ab Arena Oy:lle, joka käytti voimalaa muun muassa varastona ja autokorjaamona, kunnes rakennus purettiin 1920-luvun lopulla.[3] Lars Sonckin suunnittelema, kolmesta eri rakennuksesta koostunut Arenan talo valmistui tontille kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929.

Lähteet

muokkaa
  • Pertilä, Jaakko: Helsingin raitiotiet 1: 1890-1950. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2023. ISBN 978-952-7260-33-3

Viitteet

muokkaa
  1. Pertilä 2023, s. 55
  2. a b Pertilä 2023, s. 58
  3. a b Pertilä 2023, s. 60
  4. a b c Pertilä 2023, s. 59
  5. Pertilä 2023, s. 116