Haittalukko on haittalevyillä toimiva lukko. Perinteisissä haittalukoissa on avaimenreikä, josta voi kurkistaa sisään tai ulos. Myös useimmat varmuuslukot ovat haittalukkoja, vaikkakin niissä on huomattavasti enemmän turvaominaisuuksia.

Haittalevyjen liikettä kuvaava animaatio.

Historia muokkaa

Jo vuoden 4000 eaa. tienoilla temppeleiden ja palatsien ovia varustettiin lukituksilla, jotka perustuivat oven lukitussalvan liikuttelun estäviin tappeihin.[1]

Nykyaikaisen haittalukon periaatteen patentoi englantilainen lukkoseppä Robert Barron 31. lokakuuta 1778.[2] Lukko oli ensimmäinen todellinen parannus turvallisuuteen, koska se eliminoi sen mahdollisuuden, että lukko olisi voitu avata väärällä avaimella, kuten aikaisemmin oli ollut mahdollista.

Toimintaperiaate muokkaa

 
Kuvan Chubb haittalukko oli ensimmäinen lukko, joka jumiutui, jos sitä yritti tiirikoida tai jos siihen käytettiin väärää avainta. Kun oikean avaimen haltija käänsi oikeaa avainta lukossa, huomasi hän murtoyrityksen, kun avain ei kääntynytkään. Nyt täytyi oikeaa avainta ensin kääntää myötäpäivään, ja vasta sitten vastapäivään lukon avaamiseksi (tai päinvastoin riippuen oven avautumissuunnasta).

Lukossa on lovettuja haittalevyjä ja kieli (telki), jossa on sokka. Oikeaa avainta kääntäessä haittalevyt nousevat juuri sopivalle korkeudelle, että kielen sokka on samassa tasossa lovien kanssa. Kääntämällä avainta lisää sokka liukuu lovien sisälle ja kieli siirtyy sisään tai ulos. Haittalevyt on lovettu molemmilta puolilta, jotta lukon voisi avaamisen lisäksi myös sulkea. Väärällä avaimella haittalevyt nousevat väärälle korkeudelle, joten sokka ottaa kiinni haittoihin eikä kieltä voi siirtää.[2]

Varmuuslukot muokkaa

Useat varmuuslukot (esimerkiksi Boda) ovat haittalukkoja. Ne on helppo asentaa, koska ei tarvita erillisiä lukkopesiä ja muita osia. Haittalukossa kaikki osat ovat lukkorungon sisällä, joten ei tarvitse tehdä muuta kuin ruuvata lukko kiinni oveen.

Murtaminen muokkaa

Haittalukkojen tiirikointi on hankalaa jos haitat voidaan nostaa lovien ohi. Tiirikoinnin vaikeuttamiseksi on varmuuslukoissa lähes poikkeuksetta käytetty vale-lovia, jolloin tiirikoijan on vaikea tietää mikä lovista on oikea. On myös olemassa joitakin reiällisiä kieliä, joihin pannaan erikokoisia tappeja ja näin luodaan "valesokka", jolloin tiirikoija luulee sokan olevan oikea, vaikkei se ole. Jos kielen sokka porataan pois, aukeaa lukko väärälläkin avaimella. Useimmissa varmuuslukoissa on kuitenkin karkaistusta teräksestä valmistetut porasuojat.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Titeen kuvalehti Historia 6/2014, s. 68–71
  2. a b The History of Locks Museum (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.