Haapaniemen sotakoulu

vuosina 1779–1819 toiminut sotaoppilaitos

Haapaniemen sotakoulu, myöh. Haapaniemen kadettikoulu, Haapaniemen topografikunta, Haapaniemen kenttämittauskoulu oli vuonna 1779–1819 toiminut kadettikoulua vastaava oppilaitos. Koulu toimi aluksi Kuopiossa, mutta siirtyi seuraavana vuonna Rantasalmelle Haapaniemen ratsutilalle. Koulun perustajana pidetään Georg Magnus Sprengtportenia, jolla oli ollut sotilasvirkatalossaan Ristiinan Brahelinnassa vuodesta 1777 yksityinen upseerikoulu. Hän teki aloitteen Haapaniemen perustamiseksi. Alkuun koulusta valmistui upseereita vain Savon prikaatia varten, mutta toiminta laajentui 1782 käsittämään koko Suomen.[1]

Kadetti 1790.

Koulun toiminta oli keskeytyksissä vuosien 1788–1790 ajan, mutta jatkoi toimintaansa sen jälkeen vuoteen 1808, jolloin oppilaat siirrettiin kersantin arvoisina liikekannalle pantuihin joukkoihin. Tuolloin koulun oli läpäissyt 210 oppilasta. Tunnetuin koulun johtajista oli everstiluutnantti Samuel Möller (johtajana 1783–1788 ja 1791–1799).[1]

Samuel Möllerin hauta Joroisissa.

Sodan päätyttyä koulu jatkoi toimintaansa nimellä Haapaniemen topografikunta, ja 1816 se laajentui kadettikouluksi. Koulussa sattui tulipalo 1818, jolloin koulu siirrettiin Haminaan ja se sai nimekseen Suomen kadettikoulu. Koulun sijaintipaikalle Haapaniemeen pystytettiin 1931 muistokivi.[1]

Osittain kaksikerroksisessa päärakennuksessa oli yläkerrassa oppilaiden asuntoja ja alakerrassa opetustilat ja opettajien asuntoja. Palaneen rakennuksen paikalle rakennettiin 1871[2] nykyinen hirsinen rakennus.[2]

Kun koulun toiminta oli päättynyt, Haapaniemi annettiin vuokralle. Vuokraviljelijöinä toimivat 1800-luvulla muiden muassa kapteeni M. H. Swartz, kruununvouti Cajander ja K. Forss. Vuonna 1901 tilan osti Tuomas Kankkunen, jonka suvulla tila oli vielä 1990.[2]

Kirjallisuutta muokkaa

  • Sigurd Nordenstreng, Haapaniemi krigsskola och topografiska kår, [s.n.] 1930.
  • E. S. Tigerstedt, Haapaniemi Krigsskola, dess lärare och elever, Söderström & C:o, 1910.
  • Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 193.
  • Åström, Anna-Maria: ’Sockenboarne’. Herrgårdskultur i Savolax 1790-1850. Svenska litteratursällskapet i Finland : Folkkultursarkivet, 1993.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 239
  2. a b c Etelä-Savon kartanot, 3. otsikko: Haapaniemi