HMCS Victoria (SSK 876)

Britannian kuninkaallisen laivaston sukellusvene

HMCS Victoria on Kanadan laivaston Victoria-luokan sukellusvene, joka oli aiemmin Britannian kuninkaallisen laivaston Upholder-luokan HMS Unseen

HMCS Victoria
HMCS Victoria
HMCS Victoria
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cammell Laird, Birkenhead
Kölinlasku 12. elokuuta 1987
Laskettu vesille 14. marraskuuta 1989
Palveluskäyttöön RN: 20. heinäkuuta 1991
RCN: joulukuu 2000
Poistui palveluskäytöstä RN: 1994
RCN: palveluksessa 2012
Tekniset tiedot
Uppouma 2 296 t (pinnalla)
2 540 t (sukelluksissa)
Pituus 70,28 m
Leveys 7,19 m
Syväys 7,59 m
Nopeus 12 solmua (pinnalla)
20 solmua (sukelluksissa)
Miehistöä 48 ja 7 koulutettavaa
Aseistus
Aseistus 6 x 21" torpedoputkea, joihin 18 Mk 48 torpedoa

ValmistusMuokkaa

Pääartikkeli: Upholder-luokka

Alus tilattiin Cammell Lairdilta Birkenheadistä, missä köli laskettiin 12. elokuuta 1987. Se laskettiin vesille 14. marraskuuta 1989 ja valmistui 20. heinäkuuta 1991.[1]

PalvelusMuokkaa

Kylmän sodan päätyttyä ja sukellusveneohjelman peruunnuttua alus poistettiin palveluksesta 1994. Kuninkaallisen laivaston päätettyä luopua dieselkäyttöisistä sukellusveneistä Upholder-luokan aluksia tarjottiin 1993 Kanadalle, joka hyväksyi tarjouksen viisi vuotta myöhemmin 1998. Kanada maksoi neljästä aluksesta 427 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria sekä 98 miljoonaa dollaria niiden modernisoinnista sekä Kanadan vaatimuksesta tehtävistä muutoksista. Alukset siirrettiin Kanadan hallintaan lainasopimuksella siten, että se voi lunastaa alukset kahdeksan vuotta hankinnasta yhdellä punnalla kunkin.

Kanadan laivastossaMuokkaa

Halifaxiin saavuttuaan alus siirrettiin telakalle modernisoitavaksi. Työn oli suunniteltu kestävän kuusi kuukautta, mutta se valmistui vasta 2003. Alus siirrettiin Esquimaltiin Brittiläiseen Kolumbiaan ollen tukikohdan ensimmäinen kanadalainen sukellusvene sitten vuoden 1974. Alus oli vuodet 2004 ja 2005 vuoroin telakalle ja palveluksessa, kun toteutettiin kaksivuotista korjausohjelmaa.

Vuodesta 2000 aina vuoteen 2010 alus oli operatiivisessa palveluksessa ainoastaan 115 päivää. Alus aloitti 5. joulukuuta 2011 koeajot ja miehistönkoulutuksen. Se saapui 13. joulukuuta Bangorin laivastotukikohtaan Washingtonissa, jossa alus siirrettiin antimagnetisointiin. Alus palasi 16. joulukuuta Esquimaltiin.

Alus laukaisu 16. maaliskuuta 2012 ensimmäisen kerran harjoitustorpedon ja 17. heinäkuuta RIMPAC 2012 -harjoituksessa ensimmäisen Mark 48 -torpedon, joka upotti USNS Concordin. Alus todettiin täysin operaatiokelpoiseksi 2012.

LähteetMuokkaa

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Gardiner, Robert s. 532