Hävikki tarkoittaa tavaroiden todellisen määrän ja kirjanpidollisen määrän välistä erotusta. Erotus saattaa johtua esimerkiksi laskuvirheistä, pilaantumisesta tai näpistyksistä. Hävikkiä tulee myös, mikäli tiettyä raaka-ainetta ei oteta tai ei voida ottaa talteen. Päivittäisessä elämässä puhutaan eniten ruokahävikistä (food waste). Ruokahävikillä tarkoitetaan kaikkia poisheitettyä ruokaa tai raaka-aineita, joka olisi voitu syödä ennen niiden pilaantumista[1]. Resurssien maksimaalisen tehokasta käyttöä nimitetään resurssitehokkuudeksi (resource efficiency).

Hävikinhallintaan erikoistuneen Checkpoint Systems -yhtiön teettämän The Global Theft Barometerin mukaan Suomessa on tutkituista Euroopan maista suurin myymälähävikki (1,39 %). Raportissa kerrotaan myös, että suurin hävikin aiheuttaja Euroopassa on myymälävarkaus[2].

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kirsi Silvennoinen, et al.: Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa Suomalainen tutkimushanke 2010-2012, loppuraportti. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. lähde tarkemmin?
  2. The Global Theft Barometer 2014 netmap.com.au. lokakuu 2014. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 10.10.2015. lähde tarkemmin?