H’otyn
H'otyn (ukr. Хотин) on Länsi-Ukrainan Tšernivtsin alueella sijaitseva kaupunki. Se on heinäkuusta 2020 lähtien ollut osa tuolloin perustettua Dnistrovskin piiriä.[1][2] Kaupunki oli tätä ennen olemassa olleen H'otynin piirin hallinnollinen keskus. Kaupungin väkiluvuksi on arvioitu 9 075 (1.1.2021).[2]
| H'otyn (Хотин) |
|
|---|---|
 H'otynin linnake Dnestrin varrella |
|
 lippu |
 vaakuna |
  H'otyn |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Alue | Tšernivtsin alue |
| Piiri | Dnistrovskin piiri |
| Ensimmäinen maininta | 22. syyskuuta 1002 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Nikolai Golovlev |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 20,39 km² |
| Väkiluku (2021) | 9 075 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Suuntanumero(t) | +380 3731 |
H'otyn on historiallisesti merkittävä kaupunki Bessarabiassa. Sen alueella on käyty monta taistelua vuosisatojen aikana ja sen merkittävin nähtävyys on kaupungin puolustamista varten 1300-luvulla Dnestrin varrelle rakennettu H'otynin linnake, joka on säilynyt nykyaikaan hyväkuntoisena.[3][4]
H'otynin lähimmät naapurikaupungit ovat Kamjanets-Podilskyi (etäisyys 20 km), Novoselytsia (38 km) ja Hertsa (44 km). Alueen keskus Tšernivtsi sijaitsee 63 kilometrin päässä.[5]
Nimi muokkaa
Kaupunki on merkitty joissain yhteyksissä nimellä Hoten (Хотен) ja on mahdollista, että nimi liittyy keskiaikaisessa slaavilaisessa tarustossa mainittuun Hoten Bludovitšiin (Хотен Блудович). H'otyn eri muotoineen oli tuolloin suosittu miehen nimi Ukrainassa ja historioitsija A. Masanin mukaan kaupunki on saanut nimensä silloisen päämiehen tai perustajan nimestä. Nimeä H'otyn on käytetty paikannimissä kuten Hotino, Hotilovo, Hotenovo Ukrainan lisäksi mm. Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Puolassa.[6]
H'otyn on valloitettu tai miehitetty historiansa aikana monta kertaa, jonka vuoksi sen nimi on vaihtunut useasti. Nimien variaatioihin kuuluvat puol. Chocim (myös Chotyn ja Choczim), romaniaksi Hotin (kirjallisuudessa myös Khatim ja Khutim), turk. Hotin ja ven. Хоти́н (Hotin).[7][8]
Tunnukset muokkaa
Vanhin vaakunoista on Venäjän hallinnon ajalta vuodelta 1826. B. Kene suunnitteli uuden vaakunan 1870.[9] Maailmansotien välisen romanialaishallinnon aikana 1930 kaupunki otti käyttöön jälleen uuden vaakunan.[10]
H'otynin nykyisen vaakunan ja lipun on suunnitellut Vladimir Denisov. Ne otettiin käyttöön kaupunginhallituksen päätöksellä maaliskuussa 1996.[11]
Historia muokkaa
H'otyn on kuulunut Moldavian ruhtinaskunnalle (1359-1432, 1459-1538, 1541-1562, 1572-1615, 1621-1673, 1699-1712), Puola-Liettualle (1432-1459, 1538-1541, 1562-1572, 1615-1620, 1673-1699) ja Osmanien valtakunnalle (1711-1812) [12]. Myöhemmin se on ollut osa Venäjän keisarikunnan Bessarabian kuvernementtia (1812–)1873–1917) ja sen edeltäjiä (mm. Uuden Venäjän ja Bessarabian kenraalikuvernementti), kuvernementissa se oli kihlakuntakaupunki. Tätä seurasivat Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta (1917–1918), Romania (1918–1940, 1941–1944), Neuvostoliitto (1940–1941, 1944–1991) ja vuodesta 1991 alkaen Ukraina.
Bessarabian aluetta ennen 1000-lukua asuttivat monet kansat, kuten skyytit, daakialaiset, alaanit, Getae-kansat, tivertsit ja ulitsit.[13]
Kiovan Rus hallitsi Bessarabiaa 900–1000-luvuilla.[13] Dnestrin rannalla olevien kukkuloiden päälle rakentunut H'otyn yhdistetään joskus nimensä samankuuloisuuden vuoksi paikalla olleeseen Kiovan Rusin aikaiseen pienasutukseen. Alueella suoritetut arkeologiset kaivaukset osoittivat, että kiovalaisen kylän koko oli noin 20 hehtaaria. Siitä tuli myöhemmin osa Galitsian ruhtinaskuntaa ja edelleen Galitsian ja Volynian ruhtinaskuntaa. Dnestrin varrelle joenylityspaikan lähelle kasvanut kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja genovalaiset perustivat sinne kauppasiirtokunnan 1200-luvulla.
Toisen maailmansodan aikana saksalais-romanialaiset miehittäjäjoukot järjestivät kaupungissa juutalaisten joukkomurhan.
Väestö muokkaa
Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 9 075 (1.1.2021).[2] Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan silloiset 11 124 asukasta jakautuivat etnisesti ukrainalaisiin (91,2 %), moldovalaisiin (7,1 %), venäläisiin (1,3 %) ja romanialaisiin (0,1 %). Asukasluku on ollut laskusuuntainen vuodesta 1897, jolloin kaupungissa oli 18 398 asukasta.[14]
Liikenne muokkaa
H'otyn on Žytomyrin ja Tšernivtsin yhdistävän valtatie H03:n varrella. Kaupungista alkava maantie T2610 vie Romanian rajalla sijaitsevaan Mamalihan kuntaan. Kaupungissa on linja-autoasema ja sieltä on linja-autoyhteys lähimpiin kaupunkeihin. Lähin rautatieasema sijaitsee Kamjanets-Podilskyissa, johon H'otynista on 20 kilometriä. Paikalliset matkustavat välin minibusseilla, joita kutsutaan nimellä maršrutka. Lähimmät lentokentät ovat Tšernivtsin kansainvälinen lentokenttä (CWC) 63,5 kilometrin päässä ja Ivano-Frankivskin kansainvälinen lentokenttä (IFO) 202 kilometrin päässä.
Seitsemäs ihme muokkaa
Vuonna 2007 käydyssä internetäänestyksessä H'otynin linnake valittiin yhdeksi Ukrainan seitsemästä ihmeestä, maata erinomaisesti ilmentävästä historiallisesta tutustumiskohteesta.[15][16]
Lähteet muokkaa
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 10.3.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 10.3.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ The Geminids Way project, Khotyn Viitattu 29.5.2014
- ↑ Tony Jacques: Dictionary of Battles and Sieges: F-O, s. 528. Greenwood Publishing Group, 2007. ISBN 0313335389.
- ↑ Ukraine123.com: Khotyn (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.5.2014
- ↑ Khotin (Arkistoitu – Internet Archive) Bukportret.info. (ukrainaksi) Viitattu 7.6.2014
- ↑ “Khotin” Encyclopedia of Jewish Communities in Romania, Volume 2. Viitattu 7.6.2014
- ↑ Toim. Bosworth, Donzel, Lewis, Pellat: The Encyclopaedia of Islam (vol. V, Khe-Mahi), s. 39-40. Brill, 1986. ISBN 90-04-07819-3.
- ↑ Проект Б.Кене Heraldry.ua.com. Viitattu 7.6.2014
- ↑ ХОТИН Heraldry.ua.com. Viitattu 7.6.2014
- ↑ Khotyn (Chernivtsi, Ukraine) (Arkistoitu – Internet Archive) Flags Of The World website. Viitattu 7.6.2014
- ↑ Cetatea Hotin a Moldovei (1400 - prezent) (Arkistoitu – Internet Archive) Istoria.md. Viitattu 7.6.2014
- ↑ a b Ivan Katchanovski, Zenon E. Kohut, Bohdan Y. Nebesio, Myroslav Yurkevich: Historical Dictionary of Ukraine, s. 44-45. Scarecrow Press, 2013. ISBN 081087847X.
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Besarabiskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.11.2014. (venäjäksi)
- ↑ Ukrainians chose seven wonders of Ukraine, 22.8.2007, for-ua.com, viitattu 16.11.2014, (englanniksi)
- ↑ H'otynska fortetsja (Arkistoitu – Internet Archive) 7chudes.in.ua, viitattu 16.11.2014, (ukrainaksi)
