Gustav Alexander Robert Stjernvall
Gustav Alexander Robert Stjernvall (28. kesäkuuta 1834 Helsinki – 19. elokuuta 1900 Moskova) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.[1]
Stjernvallin vanhemmat olivat everstiluutnantti, pankinjohtaja Kurt Gustaf Stjernvall ja Sofia Carolina Krook ja puolisot 1860–1862 Sofia Hruštšova (avioero) ja vuodesta 1869 Anna Oldecopp. Kenraali Alexander Leonard Theodor Alfons Stjernvall oli hänen veljensä. Gustav Alexander Robert Stjernvall tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun vuonna 1846, mutta hän erosi vuonna 1851 ensimmäiseltä erikoisluokalta ja palveli sen jälkeen 1852–1854 junkkarina 1. tarkk’ampujapataljoonassa. Hänet ylennettiin vänrikiksi H.M. Preussin Kuningas Friedrich Wilhelm III:n krenatöörirykmenttiin vuonna 1854. Aliluutnantiksi Stjernvall yleni 1856 ja luutnantiksi 1860. Vuonna 1862 hänet määrättiin Suomeen sijoitetun sotaväen ylipäällikön adjutantiksi Seuraavana vuonna Stjernvall ylennettiin aliratsumestariksi ja 1866 ratsumestariksi. Vuonna 1867 hänet komennettiin palvelukseen Varsovassa olevien joukkojen ylipäällikön esikuntaan.[1]
Stjernvall erosi sotapalveluksesta heinäkuussa 1869, mutta palasi aktiivipalvelukseen marraskuussa 1876, everstiluutnanttina ja sijoitettuna armeijan ratsuväkeen. Hän palveli 1878–1880 Moskova–Brest-rautatien komendanttina Moskovassa ja samalla Moskovan liikennepäällikön apulaisena. Stjernvall ylennettiin everstiksi 1880. Vuonna 1885 hänet määrättiin Lozovo–Sevastopol-rautatien Sevastopolin aseman ja Moskova–Nižni Novgorod-rautatien Moskovan aseman sekä vuonna 1886 Moskova–Kursk-rautatien Moskovan aseman komendantiksi. Stjernvall sai eron sotapalveluksesta kenraalimajurina joulukuussa 1895.[1]
Stjernvallin ja Anna Oldecoppin poika Leonid Robertovitš Stjernvall oli kansainvälisesti tunnettu armenialais-kreikkalaisen mystikon G. I. Gurdjieffin oppilas.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Gustav Alexander Robert Stjernvall Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 26.4.2020)
- ↑ Iitti, Vesa. "The Fourth Way in Finland." Scripta Instituti Donneriani Aboensis 20 (2008): 78-87.