Gustaf L. Rosenqvist
Gustaf Lennart Rosenqvist (9. heinäkuuta 1890 Lapinjärvi – 25. elokuuta 1974 Meltola, Suomi) oli suomalainen maanviljelijä, agronomi ja maanviljelysneuvos. Rosenqvist teki merkittävän osan urastaan Valiolla, jossa hän toimi laiduntyön ja AIV-neuvonnan johtajana. Hänen tehtäviinsä kuuluivat AIV-rehun levittäminen ja menetelmän kouluttaminen maanviljelijöille.
| Gustaf L. Rosenqvist | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. heinäkuuta 1890 Lapinjärvi |
| Kuollut | 25. elokuuta 1974 (84 vuotta) Meltola, Suomi |
| Ammatti | Valion laiduntyön ja AIV-neuvonnan johtaja, maanviljelijä |
| Arvonimi | maanviljelysneuvos |
Lapsuus ja opiskelu muokkaa
Gustaf Lennart Rosenqvist syntyi Lapinjärvellä 1890. Hän kuului pappissukuun, ja hänen isänsä Georg Gustaf Rosenqvist oli Helsingin yliopiston dogmatiikan professorina 1894–1917 ja hänen veljestään Georg Olofista tuli käytännöllisen teologian professori, Åbo Akademin rehtori ja Porvoon piispa. Lisäksi Gustafin setä oli kouluneuvos Vilhelm Rosenqvist.[1]
Gustaf L. Rosenqvist kävi Helsingissä Ruotsalaista normaalilyseota ja valmistui sieltä 1908 ja yliopistosta 1912. Yliopistossa hänen pääaineensa oli ollut maanviljelysoppi.[1]
Ura muokkaa
Ensimmäiset vuodet muokkaa
Valmistuttuaan Rosenqvist toimi muun muassa Itä-Uudenmaan pienviljelijäkoulun johtajana 1913–1917, Tegelbrukin tiilitehtaan isännöitsijänä 1914–1917 sekä Porlammin ja Seestan kartanon tilanhoitajana 1917–1920. Hän oli 1920–1925 Tornatorin maanviljelysosaston päällikkö. Tuossa tehtävässä Rosenqvist kiinnitti erityisesti huomiotaan yhtiön laitumiin ja sai monet viljelijät aloittamaan voimaperäisen laidunviljelyn.[1]
Valiolla AIV-menetelmän puolestapuhujana muokkaa
Valio palkkasi Rosenqvistin 1928 johtamaan yrityksen laiduntyötä ja AIV-neuvontaa. AIV-rehun varsinainen keksijä A. I. Virtanen, Henning Karström ja Rosenqvist olivat käytännössä AIV-menetelmän yleistymisen merkittävimmät tekijät. Rosenqvistin tehtäviin kuuluivat menetelmän levittäminen ja sen opettaminen maanviljelijöille.[1]
Rosenqvist onnistui hyvin tehtävässään, ja hän rakensi Suomeen tehokkaan AIV-neuvonnan. Rosenqvistin Marieberg-niminen tila, joka oli ollut hänellä ensin vuokralla vuodesta 1918 ja omistuksessa vuodesta 1931 toimi AIV-menetelmän mallitilana vuoteen 1934, jolloin Virtanen hankki oman tilan Sipoosta.[1] Rosenqvistin tilalla tehtiin myös syyskuussa 1928 AIV-menetelmän ensimmäisiä maatilakokeita.[2]
Rosenqvistin työ alkoi 1930-luvulla keskittyä ulkomaille, jolloin hänen Suomen tehtävänsä annettiin agronomi Into Aikkiselle. Rosenqvist matkusti paljon, ja hän oli ulkomailla vuosina 1932–1933 yhteensä 360 vuorokautta.[1] Hänen onnistui innostamaan useita ulkomaalaisia asiantuntijoita, ja AIV-patentti myytiin muutamassa vuodessa Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Alankomaihin, Britanniaan, Irlantiin ja Islantiin.[3]
Maanviljelijänä muokkaa
Rosenqvistin työ alkoi käydä toisen maailmansodan takia mahdottomaksi. Hän ryhtyikin vuonna 1940 päätoimiseksi maanviljelijäksi. Mariebergin maatilalla Lapinjärvellä Rosenqvist kokeili AIV-rehun lisäksi muitakin keksintöjä. Merkittävin niistä oli keinotekoinen kastelujärjestelmä. Sadetuksen käyttökokeet hän aloitti 1938, mutta Suomessa kallis menetelmä yleistyi vasta 1970-luvulla. Rosenqvist omisti Mariebergin tilan vuoteen 1957.[1]
Perhe ja luottamustoimet muokkaa
Gustaf L. Rosenqvist oli kahdesti naimisissa. Hän nai vuonna 1915 ensimmäisen vaimonsa, serkkunsa Dagny Forsténin, joka oli everstiluutnantti ja eläinsuojelutoiminnan edelläkävijän Torsten Karl Forsténin tytär. Heidän liittonsa kesti Dagnyn kuolemaan 1957. Rosenqvistin toinen puoliso oli Torborg Hedbäck, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1958.[1]
Rosenqvistilla oli useita luottamustoimia Lapinjärvellä. Lisäksi hän toimi useita vuosia uskonnollisen liikkeen Moraalinen varustautuminen Suomen puheenjohtajana.[1]
Merkitys ja tunnustukset muokkaa
Rosenqvist oli keskeisessä asemassa AIV-rehun viemisessä ulkomaille. Professori Torsten Storgårdsin mukaan Rosenqvist oli AIV-rehun ”lähetyssaarnaaja”. Hän levitti taitavasti sanomaa, ja hänellä oli usein tapana säilöntämenetelmää esitellessään pureskella AIV-rehua sen vaarattomuuden osoittamiseksi. Rosenqvist sai työstään 1942 maanviljelysneuvoksen arvonimen.[1]
Lähteet muokkaa
- Heikonen, Matti: AIV – keksintöjen aika. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-3544-5.
- Perko, Touko: Maanviljelysneuvos Gustaf L. Rosenqvist (1890–1974). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 20.5.2010. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 7.1.2016