Gustaf Björnram

Gustaf Björnram (27. maaliskuuta 1745 Savo28. maaliskuuta 1801 Tukholma[1]) oli suomalainen mystikko, vapaamuurari ja henkien manaaja[2]. Hän tuli ylioppilaaksi Turun akatemiasta 1768 ja opiskeli siellä oikeustiedettä[1]. Hän muutti Tukholmaan, jossa hän toimi Kaarle-herttuan (myöh. Kaarle XIII) sihteerinä ja suomen kielen kääntäjänä. Hän sai mainetta ennustajana, ihmeidentekijänä ja henkienmanaajana. Häneen turvautuivat muun muassa Kaarle-herttua, Kustaa III ja moni hänen hovimiehistään sekä Gustaf Adolf Reuterholm. Salaisen viisautensa hän kertoi oppineensa Suomessa.[2][3]

Kaksosena syntyneen Björnramin vanhemmat olivat Kyminkartanon läänin jalkaväkipataljoonassa luutnanttina palvellut Pehr Björnram (k. 1766) ja Anna Margareta Amnorin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1768 ja opiskeli sitten jonkin aikaa oikeustiedettä. Björnram oli kersanttina prinssi Fredrik Adolfin rykmentissä, ja hänet ylennettiin myöhemmin luutnantiksi,[1] mutta erosi pian sotapalveluksesta[3].

Björnram toimi sittemmin Södermanlandin herttuan Kaarlen yksityissihteerinä, suomalaisen rykmentin vt. sotatuomarina Tukholmassa sekä 1780 suomen kielen kääntäjänä ja 1781 kuninkaan tulkkina rannikkolaivastossa. Hän sai protokollasihteerin arvonimen 1781[1] ja 400 riksin vuotuisen eläkkeen[3].

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  2. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1293
  3. a b c Björnram, Gustaf, Tietosanakirja osa 1, palsta 1077, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.