Hunzibin kieli

(Ohjattu sivulta Gunzibin kieli)

Hunzibin eli gunzibin kieli (hunzibiksi гьонкьодалас мыц,[1] gonkodalas myc) on hunzibien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Dagestanin tasavallan Tsuntan piirin Gunzibin, Nahadan ja Garbutlin kylissä sekä Kiziljurtin piirin Novostalskin kylässä, jonne vuonna 1955 siirtyi osa aikaisemmin Tšetšeno-Ingušetian alueelle asutetuista hunzibeista.[1]

Hunzibi
Oma nimi гьонкьодалас мыц, gonkodalas myc
Tiedot
Alue Dagestan
Virallinen kieli -
Puhujia 1 800
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta dagestanilaiset kielet
Kieliryhmä avaarilaiskielet
didolaiset kielet
ISO 639-3 huz

1990-luvulla hunzibin puhujia arvioitiin olleen yli 800 henkeä.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 1 800 kielen puhujaa,[3] joista lähes kaikki Dagestanissa.[4] Aiemmissa väestönlaskennoissa hunzibeja on pidetty avaareina.[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 1000 hunzibin puhujaa[6].

Hunzib kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän didolaiseen alaryhmään, jossa se muodostaa bežtan kanssa erillisen itäisen ryhmän. Kielen sanastoon ja osittain myös fonetiikkaan on vaikuttanut erityisesti avaari. Murrejakoa ei ole. Hunzib toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielenään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää. Suurin osa osaa myös bežtaa ja eräät georgiaa.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 323. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  2. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 312. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
  5. Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 24. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  6. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.