Guanahatabeyt olivat Kuuban alkuperäisasukkaita. Eurooppalaisten saapuessa Karibialle guanahatabeyt asuttivat saaren läntistä kolmasosaa tainojen asuttessa saaren muita alueita. Aikalaislähteissä heitä kuvaillaan muita intiaaneja alkukaintaisemmiksi ja he eivät esimerkiksi rakentaneet asumuksia tai harjoittaneet maanviljelyä. Guanahatabeyt hävisivät nopeasti eurooppalaisten saapumisen jälkeen.

Historia muokkaa

Nykyinen Kuuba asutettiin viimeistään 6 000 vuotta sitten Jukatanin niemimaan kautta. Isojen Antillien esikeraamisen ajan löydöt tunnetaan casimiroidisina Domikaanisen tasavallan Casimiran löytöpaikan mukaan. Casimiroidisella ei viitata niinkään yhtenäiseen kulttuuriin, vaan alueella käytettyihin tietynlaisiin kivityökaluihin. Sittemmin suuren osaa Karibiaa asuttaneita tainoja pidetään tuloksena uusista saladoidisista asukkaista, jotka levisivät Venezuelasta tai Pienten Antillien kautta 2 000–3 000 vuotta sitten. Uudet ja vanhat asukkaat olivat nykykäsityksen mukaan vuorovaikutuksessa keskenään ja mahdollisesti jopa sulautuivat toisiinsa. Ajan myötä saladoidiset karibialaiset muodostivat oman taino-kulttuurinsa, joka levisi myös suuriin osaan Kuubaa, Eurooppalaisten saapuessa Karibialle guanahatabeyt asuttivat Kuuban läntisintä kolmannesta, kun taas kaksi kolmasosaa saaresta oli jo tainojen asuttamaa. Guanahatabeyt saattavat edustaa alueen vielä jäljellä ollutta casimiroidista väestöä, josta espanjalaiset käyttivät sittemmin virheellisesti nimeä cibonét tai ciboneyt. Nimi lienee viitannut oikeammin tainojen paikalliseen ryhmään. Myös guanahatabey on jonkin alkuperäisen nimen espanjalaistunut muoto.[1]

Guanahatabeyt tunnetaan kolmesta historiallisesta aikalaislähteestä. Kristoffer Kolumbus mainitsee toisella matkallaan alueelle, että hänen lucayanilainen tulkkinsa ei pystynyt kommunikoimaan paikallisen miehen kanssa Cabo San Antonion seudulla, ilmeisesti koska mies puhui jotakin vierasta kieltä. Diego Velázquez mainitsee puolestaan kirjessään Espanjan kuninkaalle vuonna 1514, että Kuuban länsiosassa asuu hyvin alkukantaisia intiaaneja, joilla ei ollut kyliä saatika asumuksia tai viljelmiä. Bartolomé de las Casas mainitsee samaan tapaan alkukantaiset intiaanit, lisäten että he eivät olleet sukua alueen muille intiaaneille ja että he asuivat luolissa. On kuitenkin epäselvää, missä määrin historialliset lähteet ovat luotettavia.[2] Guanahatabeyt hävisivät nopeasti eurooppalaisten saapumisen jälkeen.[1]

Kulttuuri muokkaa

Guanahatabeyt olivat metsästäjä-keräilijöitä. He eivät viljelleet maata, eivät tiettävästi käyttäneet keramiikkaa eikä heillä ollut hierarkista yhteisörakennetta.[1] Guanahatabeyiden puhumasta kielestä on eri näkemyksiä. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä waraon sukukielenä, tainojen puhuman kielen kaltaisena arawakilaisena kielenä[2] tai mayakielten sukukielenä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Valtonen, Pekka: ”Ensimmäiset ihmiset Isoilla-Antilleilla”, Karibian historia. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-345-516-0.
  2. a b A. Brooke Persons: Reconsidering the Guanahatabey of Western Cuba (pdf) Digital Library of the Carribean. University of Florida. Viitattu 10.5.2018. (englanniksi)