Grodnon kuvernementti

Venäjän keisarikunnan hallintoalue

Grodnon kuvernementti (ven. Гро́дненская губе́рния, Grodnenskaja gubernija) eli Hrodnan kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue vuosina 1795–1915. Se käsitti alueen, joka nykyisin muodostaa Valko-Venäjän Brestin, Hrodnan alueiden länsiosat ja suuren osan Puolan Podlasian voivodikunnasta.

Grodnon kuvernementti
Гродненская губерния
Vaakuna
Vaakuna
Grodnon kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Grodnon kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 1795
Lakkautettu 1915
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Grodno (Hrodna)
Pinta-ala  (33 900,8 neliövirstaa[1]) 38 581,2 km²
Väkiluku (1897)  ([1]) 1 603 409
Kielet valkovenäjä, puola, jiddiš, venäjä

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Grodnon kuvernementin asukasluku oli 1 603 409 henkeä ja pinta-ala 33 900,8 neliövirstaa eli nyky-yksiköissä 38 581,2 neliökilometriä. Väestöstä 84,1 prosenttia (1 348 818 as.) asui maaseudulla ja 15,9 prosenttia (254 591 as.) kaupungeissa.[1][2]

Hrodnan kuvernementin naapurikuvernementit pohjoisessa (Liettuan historian näkökulma)
Grodnon kuvernementti naapurialueineen 1902.

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd), joiden määrä oli esimerkiksi vuonna 1897 yhdeksän. Kuvernementinkaupunki oli vuodesta 1801 lähtien Grodno (Hrodna) (46 919 as.). Myös Slonim oli ollut muutaman vuoden kuvernementtiä vastaavan käskynhaltijakunnan (наместничество) hallintokeskus.selvennä Myös kihlakuntakaupungit Belostok (Białystok, 66 032 as.) ja Brest (Brest-Litovsk, 46 568 as.) olivat merkittäviä. [1][3]

Grodnon kuvernementin kihlakunnat 1897[1]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Grodnon kihlakunta &&&&&&&&&&&03747.02000003 747,2 &&&&&&&&&0204854.&&&&00204 854 Grodno (Hrodna, 46 919 as.)
Brestin kihlakunta &&&&&&&&&&&02551.08000002 551,8 &&&&&&&&&0218432.&&&&00218 432 Brest-Litovsk (Brest, 46 568 as.)
Belostokin kihlakunta &&&&&&&&&&&02551.08000002 551,8 &&&&&&&&&0171864.&&&&00171 864 Belostok (Białystok, 66 032 as.)
Belskin kihlakunta &&&&&&&&&&&03130.01000003 130,1 &&&&&&&&&0164441.&&&&00164 441 Belsk (Bielsk Podlaski, 7 464 as.)
Volkovyskin kihlakunta &&&&&&&&&&&03351.04000003 351,4 &&&&&&&&&0148721.&&&&00148 721 Volkovysk (Vaukavysk, 10 323 as.)
Kobrinin kihlakunta &&&&&&&&&&&04620.02000004 620,2 &&&&&&&&&0184453.&&&&00184 453 Kobrin (Kobryn, 10 408 as.)
Pružanyn kihlakunta &&&&&&&&&&&03659.04000003 659,4 &&&&&&&&&0139074.&&&&00139 074 Pružany (7 633 as.)
Slonimin kihlakunta &&&&&&&&&&&06261.01000006 261,1 &&&&&&&&&0226274.&&&&00226 274 Slonim (15 863 as.)
Sokółkan kihlakunta &&&&&&&&&&&02290.06000002 290,6 &&&&&&&&&0110545.&&&&00110 545 Sokolka (Sokółka, 7 598 as.)

Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: valkovenäläiset 44,0%, ukrainalaiset 22,6%, juutalaiset 17,4%, puolalaiset 10,1%, (iso)venäläiset 4,6%, saksalaiset 0,6%, liettualaiset ja samogiitit 0,2%, tataarit 0,2% ja muut 0,3%.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
  2. a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
  3. Grodnenskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa