Gottfried Heinrich Pappenheim
Gottfried Heinrich Pappenheim (29. toukokuuta 1594 Treuchtlingen, Baijeri – 17. marraskuuta 1632 Leipzig[1]) oli saksalainen sotapäällikkö, ratsuväen kenraali ja Pappenheimin kreivi.[1] Hän sai sotamarsalkan arvon 1630.[2] Hänet tunnetaan kolmikymmenvuotisesta sodasta keisarin sotapäällikkönä.[1]
Pappenheim kunnostautui Valkeavuoren taistelussa katolisen liigan armeijassa ja sai mainetta kyrassieerirykmentin komentajana. Hän taisteli myös Lombardiassa ja kukisti vuonna 1626 Itävallassa talonpoikien kapinan. Sitten hän oli Pohjois-Saksassa Wallensteinin ja sen jälkeen Tillyn alipäällikkö. Hän osallistui Magdeburgin valloitukseen 1631 ja Breitenfeldissä hän vaikutti osaltaan Tillyn tappioon.[1]
Pappenheim kaatui Lützenin taistelussa 1632.[1] Hänen taskustaan löytyi Wallensteinin kirje, jossa hänen käskettiin lähteä taistelukentälle, missä hänet sitten ammuttiin.[3]
Pappenheimiin viittaava sanonta "tuntea pappenheimilaisensa" tarkoittaa omiensa tuntemista ja on peräisin Friedrich Schillerin näytelmästä Wallensteinin kuolema.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 954
- ↑ Historiesajten.se[vanhentunut linkki]
- ↑ J. Mitchell, Life of Wallenstein, s. 279–280 (Google Books)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gottfried Heinrich Pappenheim Wikimedia Commonsissa
