Gortys (Arkadia)
Gortys (m.kreik. Γόρτυς, myös Gortyna, Γόρτυνα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Megalópolin kunnassa kaupungista nimensä saaneen Górtynan kunnallisyksikön alueella.[4]
| Gortys | |
|---|---|
| Γόρτυς | |
| Sijainti | |
  Gortys |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Górtyna, Megalópoli, Arkadia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kynuria, Arkadia |
Maantiede muokkaa
Gortys sijaitsi Arkadian Kynurian alueella Peloponnesoksen niemimaan keskiosissa, noin seitsemän kilometriä luoteeseen nykyisestä Ellinikón kylästä. Kaupunki oli rakennettu Alfeioksen sivujokiin kuuluvan Gortynios- eli Lusios-joen (nyk. Loúsios) länsipuolelle. Kaupungissa oli korkea akropolis eli linnavuori.[2][3]
Historia muokkaa
Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin perustajaksi esitettiin Gortys, joka oli Stymfaloksen poika. Kaupungin historiasta tiedetään melko vähän. Gortys taantui Megalopoliin perustamisen jälkeen vuonna 371 eaa., kun suurin osa asukkaista siirrettiin uuteen kaupunkiin. 200-luvulla eaa. Gortys kuului Akhaian liittoon. Vuonna 217 eaa. sen valtasivat sodassa Euripidaan joukot. Tuohon aikaan sen tiedetään olleen Thelpusan kaupungin alaisuudessa. Pausanias kuvaa 100-luvulla jaa. paikan olleen hänen aikanaan lähinnä kylä ennemmin kuin kaupunki.[2][3]
Alueen arkeologiset kaivaukset on suorittanut École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen koulu vuosina 1947–1948 ja 1950–1952.[5]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Gortyksen akropolis eli linnavuori sijaitsi joen varrella. Se jakaantui kahteen osaan, pohjoisempaan varsinaiseen akropoliihin sekä eteläiseen linnoitukseen, jotka ovat ilmeisesti olleet olemassa eri aikoina. Akropoliin pituus luoteis-kaakkoissuunnassa on noin 425 metriä ja leveys noin 100–60 metriä. Sen alueella on säilynyt jäänteitä muureista ja kolmesta portista sekä viidestä pyöreästä tornista. Muurit ovat pääosin 300- ja 200-luvuilta eaa. Eteläisemmän linnoituksen tornit olivat suorakulmaisia. Linnoitus rakennettiin oletettavasti 200-luvulla eaa., ja siihen saatettiin käyttää aikaisemman akropoliin muurien kiviä.[2]
Gortyksen tunnetuin rakennus oli Asklepiokselle omistettu temppeli. Se sijaitsi akropoliin pohjoispuolella samoin joen varrella. Se oli rakennettu 300-luvulla eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja oli rakennettu Pentelikon-vuoren marmorista. Temppelin koko oli noin 23,6 x 13,2 metriä, ja siinä oli pronaos sekä naos eli cella. Naoksessa oli Skopaan veistämät Asklepioksen ja Hygieian kulttikuvat.[2][3]
Temppelin lähellä ovat toisen, pienemmän temppelin sekä kylpylän rauniot. Kylpylässä oli hypokaustit ja suuri allas, ja se oli myös rakennettu 300-luvulla eaa. Hypokaustit lisättiin 200-luvun eaa. alkupuolella. Alueella on jäänteitä myös porteista, muureista, taloista ja vartiotornista.[2]
Lounaaseen eteläisestä linnoituksesta sijaitsi toinen Asklepiokselle omistettu pyhäkkö. Siihen kuului 400- tai 300-luvulla eaa. rakennettu temppeli, jonka koko oli noin 27,1 x 13,5 metriä, sekä toinen kylpylä.[2] Asklepioksen temppeleistä ja kylpylöistä päätellen alueella on ollut jonkinlainen parantola.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”271 Gortys”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Gortys”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Gortys”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Gortys, Ancient city, Arcadia Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b Ancient Gortys in Elis / Arcadia Prefecture Harry's Greece Travel Guide. Viitattu 4.9.2017.